Loppiaisaatto

Ensimmäisen kerran näytelmä esitettiin Middle Temple Hallissa 2. helmikuuta 1602. Esityksestä on säilynyt merkintä englantilaisen lakiopiskelijan John Manninghamin päiväkirjassa. Manningham oli kiinnittänyt huomiota näytelmän samankaltaisuuteen suhteessa Shakespearen aiempiin näytelmiin.

Näytelmää on mahdollisesti esitetty jo aiemmin Englannin hovissa Whitehallin palatsissa loppiaisaattona (5. tammikuuta) 1601, sekä myös pääsiäismaanantaina 6. huhtikuuta 1618 ja kynttilänpäivänä 1623.

Näytelmä oli yksi Shakespearen varhaisimpia teoksia, joita esitettiin Englannin restoraation alussa. Sir William Davenantin sovitus esitettiin vuonna 1661. Thomas Betterton esitti Sir Toby Belchin roolin. Samuel Pepys piti näytelmää hassuna ja hieman typeränä, mutta katsoi sen kuitenkin kolmesti. Näytelmästä tehtiin toinen sovitus vuonna 1703 nimellä Love Betra'd, or, The Agreeable Disappointment.

1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa esitettiin vain näytelmästä tehtyjä sovituksia. Alkuperäisversiota esitettiin vuonna 1741. Vuonna 1820 Frederic Reynolds teki näytelmästä oopperaversion. 1900-luvun alussa näytelmästä tehtiin kaksi suurempaa tuotantoa, vuosina 1912 ja 1916.

Kun näytelmää esitettiin ensimmäisiä kertoja, kaikki naisroolit olivat miesten tai poikien esittämiä, mutta sittemmin käytännöksi on muodostunut valita naisia naisten rooleihin. Näytelmästä on kuitenkin tehty useita suosittuja esityksiä, joissa kaikki roolit ovat miesten esittämiä.

• Viola, Sebastianin kaksoissisar. Lopussa hänen nimensä on Cesario

Viola on Messalinesta kotoisin oleva nuori aatelissyntyperää oleva nainen. Hän on näytelmän päähenkilö, joka esiintyy koko näytelmän ajan, paitsi aivan alussa, naamioituneena nuoreksi mieheksi Cesarioksi.

• Orsino, Illyrian herttua (tai kreivi)

Orsino on mahtava aatelismies, joka hallitsee aluetta (joko koko Illyriaa tai vähintään ympäröivää maaseutua) (1.2). Näytelmän alussa hän ikävöi Lady Oliviaa.

• Olivia, kreivitär

Olivian isä ja veli ovat kuolleet vasta, joten hän huolehtii sukutalostaan ja kaikesta mistä riippumaton kreivitär voi huolehtia. Näytelmän alussa hän suree veljeään, eikä ole kiinnostunut Orsinon liehittelystä.

• Sebastian, Violan kaksoisveli

Sebastianin saavuttua Illyriaan hänet sekoitetaan jatkuvasti miehenä esiintyvään sisareensa Violaan.

• Maria, Olivian taloudessa asuva säätyläisnainen

Maria on osaava, kiltti, kyyninen, hengellinen ja lojaali. Vaikka hän työskentelee Lady Olivialle, hän on vuosien aikana alkanut rakastaa Tobya ja johdattaa tämän ja Festen kostamaan Malvoliolle.

• Sir Toby Belch, Olivian sukulainen

Sir Toby on Olivian sukulainen, luultavasti hänen setänsä. Olivia sietää tämän juomista ja riehakasta elämää, mutta ei oikeastaan pidä hänestä.

• Sir Andrew Aguecheek, Sir Tobyn ystävä

Rikas, mutta typerä maalaisritari, joka pyrkii liehittelemään Oliviaa, mutta todellisuudessa tuhlaa rahansa alinomaiseen juhlimiseen Sir Tobyn käskystä.

• Malvolio, Olivian palvelija

Lady Olivian mariseva ja ankara pääpalvelija, joka on huonoissa väleissä muun henkilökunnan kanssa.

• Feste

Feste on Olivian taloudessa elävä narri joka kulkee Olivian ja Orsinon talojen väliä laulaen ja kerjäten rahaa. Hänen nimensä tulee latinasta ja tarkoittaa kepposta.

• Fabian

Fabian on Olivian tilanhoitaja.

• Antonio, kapteeni, Sebastianin ystävä

Antonio pelastaa Sebastianin haaksirikkoutuvasta laivasta. Hän pitää Sebastianista ja saattaa tämän Illyriaan, vaikka hänestä on etsintäkuulutus siellä.

• Kapteeni, merikapteeni, joka auttaa Violaa

Haaksirikkoutuvan aluksen kapteeni. Auttaa Violaa pääsemään, naamioituneena Cesarioksi, Orsinon hoviin.

• Valentine ja Curio, Orsinon mukana olevia herrasmiehiä
• Pappi

Pappi on sivuhenkilö, joka esiintyy näytelmän viimeisenä kohtauksena olevassa hääseremoniassa.

• Muusikoita, lordeja, merimiehiä, upseereja ja muita henkilöitä

Näytelmä sijoittuu Illyriaan, ikivanhaan alueeseen Adrianmeren itärannikolla. Seutu sijoittuu nykyisen Albanian alueelle ja on tärkeä näytelmän romanttisen ilmapiirin luoja.

Kuten niin monet Shakespearen komediat, myös Loppiaisaatto rakentuu väärän henkilöllisyyden ympärille. Näytelmän päähenkilö, Viola, haaksirikkoutuu Illyrian rannikolle näytelmän avauskohtauksessa. Viola menettää yhteyden kaksoisveljeensä Sebastianiin, jonka hän luulee menehtyneen. Pukeutuneena mieheksi hän pääsee herttua Orsinon hoviin palvelijaksi. Orsino on rakastunut vastikään veljensä menettäneeseen ja tämän kuolemaa surevaan Lady Oliviaan. Orsino päättää käyttää ”Cesariota” välittäjänä, mutta Olivia, joka uskoo Violan olevan mies, rakastuu komeaan ja kaunopuheiseen viestintuojaan. Viola puolestaan on rakastunut herttuaan, joka myös uskoo tämän olevan mies ja pitää tätä uskottunaan.

Sebastianin saapuessa näyttämölle syntyy hämmennys. Olivia erehtyy luulemaan häntä Violaksi (alb. Violeta) ja kosii Sebastiania. Pari vihitään salassa. Kun kaksoset esiintyvät yhtaikaa sekä Olivian että herttuan edessä, syntyy lisää hämmennystä heidän samankaltaisuudestaan. Lopulta Viola kuitenkin paljastaa olevansa todellisuudessa nainen ja kertoo, että Sebastian on hänen kadoksissa ollut kaksoisveljensä. Näytelmä päättyy herttuan ja Violan, Tobyn ja Marian sekä Olivian ja Sebastianin avioliittojen julistukseen.

Suuren osan näytelmästä vie koominen sivujuoni, jossa useat henkilöt juonittelevat saadakseen Olivian mahtailevan pääpalvelijan Malvolion uskomaan, että Lady Olivia haluaa naida hänet.

Maria, Sir Toby ja Sir Andrew Aguecheek yhdessä muiden kanssa vakuuttavat Malvoliolle, että Olivia on salaisesti rakastunut häneen. He kirjoittavat Olivian nimissä kirjeen ja pyytävät Malvoliota pukeutumaan keltaisiin sukkanauhoihin, olemaan töykeä muille palvelijoille ja hymyilemään kaikissa tilanteissa. Olivia, joka on surullinen Violan kiinnostumattomuudesta, kutsuu pääpalvelijansa ja järkyttyy, koska Malvolio näyttää menettäneen järkensä. Olivia jättää hänet juonittelijoiden käsiin ja Malvolio lukitaan huoneeseen, jonne vain pieni valonsäde yltää. Feste saapuu pilkkaamaan hänen ”hulluuttaan” pukeutuneena ensin papiksi ja tämän jälkeen omana itsenään. Näytelmän lopussa Malvolio saa tietää salaliitosta ja vannoo kostoa, mutta herttua lähettää jonkun (luultavasti Fabianin) rauhoittamaan häntä.

• Shakespeare, William: Loppiaisaatto. (Twelfth Night, or What You Will) Suom. Pentti Saaritsa. Helsinki: WSOY, 2011.

• Luettelo William Shakespearen näytelmien elokuvasovituksista

• Risto Niemi-Pynttäri: Loppiaisaatto. Maailmankirjat 2012.
• Loppiaisaatto eli Miten mielitte Gutenbergissä