Lopenselkä

Järven pinta-ala on 172 hehtaaria eli 1,7 neliökilometriä, ja se on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,8 kilometriä leveä. Järvenselkä on avoin, mutta rannat muodostuvat kolmesta lahdesta ja Käkisaaren suojaamasta järvenperästä. Järven pohjoispäässä sijaitsee Ikkaanlahti, jonka Punaniemen ja Haroniemen välinen lahdensuu on 130 metriä leveä. Länsirannasta, Tiihalanniemen ja Valkealuodon suojista, työntyy lounaaseen lähes 500 metriä pitkä ja 130 metriä leveä Tiihalanlahti. Tiihalanlahden vastarannalla sijaitsee sitä suurempi Matolahti, joka on 550 metriä pitkä ja 550 metriä leveä. Etelä- ja kaakkoisrannalla Käkisaaren takana sijaitsee nimetön järvenperä, jossa sijaitsee järven toinen luusua. Toinen lasku-uoma sijaitsee Matolahdessa.[2][1][3]

Järvessä on neljä saarta, joiden pinta-ala on yhteensä kuusi hehtaaria eli noin 3,3 prosenttia järven pinta-alasta. Käkisaari on yli viiden hehtaarin suuruinen, Valkealuoto ja toinen nimetön saari ovat yli aarin kokoiset ja yksi luoto on alle aarin kokoinen. Käkisaaressa ja Valkealuodossa on yhteensä neljä vapaa-ajan asuntoa ja Käkiluodon kautta kulkee sähkölinja.[2][1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 18,7 miljoonaa kuutiometriä eli 0,0187 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 10,9 metriä ja suurin syvyys on 33,1 metriä. Syvin kohta sijaitsee selällä luodon ja Valkealuodon puolivälissä. Järvellä on muitakin syvänteitä. Järven eteläpäässä Käkisaaren kummallakin puolella sijaitsee 22 ja 24 metrin syvänteet. Järven pääsyvänne alkaa Käkisaaren luoteispuolelta ja jatkuu Matolahden suulle. Ikkaanlahdella on vielä erikseen 16 metriä syvää.[2][1]

Sen rantaviivan pituus on 12,4 kilometriä. Järven rannat ovat puoliksi metsämaata ja peltomaata. Lähiympäristössä sijaitsee kymmenen maatilaa ja kymmenen muuta hajallaan sijaitsevaa asutusta. Rannoille on rakennettu noin 50 vapaa-ajan asuntoa. Järven äänimaisemaan vaikuttavat valtatie 9 ja Orivesi–Jyväskylä-rautatie, jotka kiertävät järven sen pohjoisrantoja seuraten.[2][1][3]

Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alueella (35.7) Längelmäveden alueeseen (35.72), jonka Koljonselän alueeseen (35.722) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 84,2 metriä mpy. Järven vedenpinta on samalla korkeudella kuin sen yläpuolisella Harolanlahdella (25 ha) ja alapuolisella Koljonselällä (4 047 ha).[2][1]

Järvi saa pääosan vedestään Harolanlahdelta, johon Äväntäjärven valuma-alueen (35.724) laskujoki Talviaistenjoki laskee Äväntäjärvestä (339 ha). Järveen laskee edellisten lisäksi vain Pikkulampi, jonka laskuoja laskee järven kaakkoispäähän. Järven omia laskujokia on kaksi. Eteläpäästä laskee Kaivannonsalmi Koljonselän Säkkiänselkään, ja Matolahdelta Röyhdänsalmi laskee Karviansalmeen. Tässä mielessä järvi on bifurkaatiojärvi.

Vuoden 1752 Anders Colleenin piirtämässä Längelmäen pitäjänkartassa näkyy myös osa Lopenselästä. Siinä Röyhdänsalmi on nykyistä leveämpi muodostaen suoran yhteyden Karviansalmeen ja siihen on piirretty myös nykyinen Kaivannonsalmi. Toinen eroavaisuus on Tiihalanniemi, joka on pitäjänkartassa saari. Nykykartoissa maatilan nimi on Viitasaari, joka voi olla jäänne tuolta ajalta. Tämä on mahdollista johtuen vuonna 1830 sattuneesta Kaivannon kanavan tapaturmasta, joka laski sekä Längelmäveden että Koljolanselän vedenpintaa noin kaksi metriä. Jos järven nykypintaa nostaisi yli puoli metriä, tulvisi Lopenselän itärannalla oleva pyöreä Pikkulampi, joka on pitäjänkarttaan piirretty soikean muotoiseksi.[4]

Vuosien 1957–1986 peruskartoissa ei ole tapahtunut peltoviljelyssä ja haja-asutuksessa merkittäviä muutoksia. Sen sijaan vapaa-ajan asuntoja on ilmestynyt järven rannoille runsaasti. Samoin rautatien Talviaisten pysäkki on hävinnyt Harolanlahden lasku-uoman paikalta.[5][6][7]

• http://www.jamsa.fi/images/tuodut/18802-Maisemaselvitysluonnos%20Arkkitehtitoimisto%20MARS.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://talviainen.fi/