London Overground
London Overground on paikallisjunajärjestelmä Suur-Lontoon alueella Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Järjestelmä koostuu viidestä linjasta, joiden yhteispituus on 167 kilometriä ja joiden varrella on yhteensä 81 asemaa. Vuonna 2016 Overgroundin matkustajat tekivät yhteensä 188 miljoonaa matkaa.[1] Järjestelmä on otettu käyttöön 12. marraskuuta 2007.[2]
| London Overground | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Sijainti | Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Avattu | 2007 |
| Pituus | 167 km |
| Asemia | 81 |
| Linjoja | 5 |
| Liikennöitsijä(t) | Arriva Rail London |
Järjestelmä
Overground-järjestelmän avaamisen yhteydessä vuonna 2007 käyttöön tuli neljä linjaa: North London Line, West London Line, Gospel Oak to Barking Line ja Watford DC Line. Vuonna 2010 avattiin East London Line, joka oli ennen uusimistaan osa Lontoon metroa. Rakenteilla oleva South London Line oli tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2012. Linjat ovat dieseljunilla liikennöitävää Gospel Oak to Barking Linea lukuun ottamatta sähköistettyjä.
Class 378 -sähköjuna Whitechapelin asemalla
Class 172 -dieseljuna lähellä Leytonstone High Roadia
Overgroundin logo Imperial Wharfin asemalla
Lähteet
- London Overground Key Statistics - Table 2.14 Office of Rail and Road. 30.11.2017. Viitattu 18.3.2018.
- Silverlink lines under new management as Mayor launches London Overground Transport for London. 12.11.2007. Viitattu 18.3.2018.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta London Overground Wikimedia Commonsissa
- London Overground Lontoon liikennelaitoksen sivuilla (englanniksi)