Lom (Parainen)

Saari tunnetaan erityisesti Lohmin luotsiasemasta, joka vuoteen 1990 saakka toimi viereisessä Killingholmin saaressa. Useita luotsiperheiden asuinrakennuksia sijaitsi myös Lomin saaressa. 1900-luvun alussa saaressa sijaitsi myös lennätinasema sekä venäläinen varuskunta, jossa ensimmäisen maailmansodan aikana oli 300 sotilasta.[3]

Vuoden 1918 sisällissodan aikana käydyn Nauvon taistelun yhteydessä saksalaiset ja suomalaiset valkoiset yrittivät vallata saaren, mutta Korppoon taistelun jälkeen saarelle vetäytyneet punaiset onnistuivat torjumaan hyökkäyksen.[4] Sodan jälkeen lennätinasema oli vankeinhoitohallituksen hallussa vuosina 1918–1928, jolloin sinne oli sijoitettuna muun muassa punavankeja. Vanhassa kasarmirakennuksessa toimi myöhemmin Turun yliopiston biologinen tutkimusasema vuosina 1958–1964, jonka jälkeen se siirrettiin Seilin saareen.[1][5]

Lohmin luotsiasema sijaitsi viereisessä Killingholmin saaressa, jonka erottaa Lomista vajaan sadan metrin levyinen salmi.[6] Korkealla kalliolla sijaitseva luotsiaseman rakennus on peräisin vuodelta 1895.[7]

Turun ja Utön välisen vilkkaan laivaväylän varrella sijainnut asema oli aikoinaan Suomen suurimpia luotsiasemia. Saaressa oli luotsipaikka jo 1600-luvulla ja varsinainen luotsiasema perustettiin viimeistään 1730-luvulla, kun Ruotsin valtakunnan luotsilaitos oli edellisellä vuosikymmenellä aloittanut toimintansa myös Suomessa.[8][7] Lohmin luotsiasema lakkautettiin vuonna 1990, jolloin sen henkilökunta siirrettiin Turun ja Utön luotsiasemille.[9]

Jatkosodan aikana 19. marraskuuta 1942 Lohmin luotsiaseman edustalla upposi miinaan ajanut saksalainen rahtilaiva S/S Hindenburg.[10]

• Michelsson, Kurt V.: Lotsarnas Lohm. Åbo: K. V. Michelsson, 1995.