Kansainvälistäminen ja lokalisointi
Kansainvälistäminen eli internationalisointi ja lokalisointi eli kotoistus ovat toimia, joilla sovitetaan tuotteita, kuten julkaisuja tai ohjelmistoja vieraaseen ympäristöön, erityisesti vieraiden maiden kulttuuriin. Ero kansainvälistämisen ja lokalisoinnin välillä on hienovarainen mutta merkitsevä. Kansainvälistäminen on tuotteiden sovittamista potentiaaliseen käyttöön periaatteessa missä tahansa, kun taas lokalisointi tarkoittaa erityispiirteiden lisäämistä tietyssä määrätyssä kohteessa tapahtuvaa käyttöä varten.
Kansainvälistämis- ja lokalisointitoimintojen painopisteitä
- Päiväys ja kellonaika (UTC kansainvälistetyssä ympäristöissä)
- Valuutta
- Kielet (merkistöt, numerojärjestelmät, vasemmalta oikealle / oikealta vasemmalle -kirjoitusjärjestelmät ) (esimerkki: Unicode)
- Kirosanojen ja muiden tabujen välttäminen (esimerkiksi tuotteiden nimeämisessä)
- Nimet ja tittelit
- Puhelinnumerot, osoitteet ja kansainväliset postinumerot
- Mittayksiköt
- Kuvallisten symbolien muokkaus
Lokalisointi
Erityisesti lokalisointiin liittyviä alueita ovat muun muassa:
- Kääntäminen
- Erityistuki tietyille kielille, kuten Itä-Aasian kielet
- Paikalliset säännöt
- Moraali
- Paikallinen sisältö
- Symbolit
- Estetiikka
- Kulttuuriarvot ja sosiaalinen ympäristö
- Uusien lokalisoitujen sanojen keksiminen
- Yhdenmukaiset termit samoille asioille eri ohjelmissa
- Lokalisoidun ja alkuperäisen tekstin vastaavuus
Suomessa tietotekniikan lokalisointiin liittyviä kieltä ja kulttuuria koskevia ohjeita ja normeja antaa Kotoistuspalvelu.[1]
Haasteita
Kansainvälistäminen ja lokalisointi luovat haasteita tietokoneohjelmistojen kehittäjille – etenkin jos niitä ei ole ohjelmistosuunnittelussa huomioitu alusta lähtien. Yleinen käytäntö on erottaa tekstidata ja muut ympäristöstä riippuvat resurssit (esimerkiksi kuvakkeet) ohjelmakoodista. Tällöin eri käyttöympäristöjen huomiointi onnistuu ihannetapauksessa erillisiä resursseja muokkaamalla ilman koodin muuttamista. Resurssien kertaantuminen vaikeuttaa ylläpitoa. Jos esimerkiksi usealla kielellä käyttäjälle näytettävää viestiä halutaan muokata, tarvitsee kaikki saman resurssin käännökset päivittää. Tätä tehtävää helpottamaan on tehty ohjelmistokirjastoja, kuten Gettext.
Koska vapaita ohjelmistoja voi kuka tahansa vapaasti muokata ja levittää, ne soveltuvat paremmin kansainvälistettäviksi. Omistettuja ohjelmistoja ei yleensä käännetä kielille, joista ei koeta saatavan taloudellista hyötyä. Esimerkki projektista, joka on käännetty yli 70 kielelle, on KDE.
Katso myös
Lähteet
- Tieto- ja viestintätekniikkaa kotikielellä Kansalliskirjasto. Viitattu 4.12.2021.