Loistomeduusa

Loistomeduusa (Pelagia noctiluca) on ihmisellekin vaarallinen vaaleanpunainen polttiaiseläin (Cnidaria).

Loistomeduusa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Polttiaiseläimet Cnidaria
Luokka: Meduusat Scyphozoa
Lahko: Kiekkomeduusat Semaeostomeae
Heimo: Loistomeduusat Pelagiidae
Suku: Pelagia
Laji: noctiluca
Kaksiosainen nimi

Pelagia noctiluca
(Forsskål, 1775)[1]
Synonyymit
  • Medusa noctiluca Forsskål, 1775
  • Pelagia perla (Slabber, 1781)[1]
Katso myös

  Loistomeduusa Wikispeciesissä
  Loistomeduusa Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Loistomeduusan kello on halkaisijaltaan noin kymmensenttinen. Sen lonkerot voivat kasvaa kymmenen metriä pitkiksi.[2] Sen vaaleanpunertava kello hohtaa valoa, jos meduusaa häiritään, ja se voi myös paeta ja jättää jälkeensä hohtavaa limaa.[3]

Levinneisyys

Loistomeduusaa tavataan Välimerellä, Punaisellamerellä ja Atlantin lämpimissä osissa.[2] Sitä on tavattu myös Britteinsaarten vesillä, joissa se on kuitenkin harvinainen.[4]

Elintavat

Loistomeduusat elävät avomerellä suurissa parvissa, jopa 45 kilometrin mittaisia parvia on havaittu. Ne pystyvät liikkumaan supistelemalla kelloaan, tai säätelemällä sulfidi-ionien määrää kehossaan[5], mikä vaikuttaa niiden kellumissyvyyteen. Enimmäkseen meduusat kuitenkin ajelehtivat merivirtojen mukana.[3]

Ravinto

Loistomeduusat syövät enimmäkseen eläinplanktonia, pieniä kaloja, äyriäisiä, toisia meduusoita ja muiden lajien mätiä. Lonkeroissa on pieniä väkäsiä, joilla meduusa tarttuu saaliiseen, ja myrkkyaineita, jotka tainnuttavat uhrin. Loistomeduusa voi lävistää jopa taskuravun suojakuoren myrkkyväkäsillään.[3]

Lähteet
  1. World Register of Marine Species (WoRMS): Pelagia noctiluca (luettu 28.5.2018) (englanniksi)
  2. Malawi Cichlid Homepage (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Leverenz, E.: Pelagia noctiluca 2000. Animal Diversity Web. Viitattu 24.11.2007.
  4. Tappajameduusat tuhosivat lohiviljelmän Pohjois-Irlannissa 24.11.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 12.3.2008. Viitattu 24.11.2007.
  5. Evidence That Ion Regulation in Hydromedusae and Ctenophores Does Not Facilitate Vertical Migration 24.11.2007. JSTOR.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.