Lohjan pappila

Lohjan pappila (ruots. Lojo prästgård) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva entinen kirkkoherran virka-asunto. Vuonna 1861 valmistunut pappila on edelleen Lohjan seurakunnan omistuksesta, mutta nykyisin rakennuksessa toimii Lohjan museo. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta länsipäädyn tiilirakenteista arkistosiipeä, joka lisättiin vuonna 1911.[1][2][3]

Lohjan pappila
Lojo prästgård
Lohjan pappilan päärakennus
Lohjan pappilan päärakennus
Sijainti Lohja, Uusimaa
Rakennustyyppi Pappila, museo
Perustettu 1384
Valmistumisvuosi 1861
Suunnittelija August Boman
Rakennuttaja Lohjan seurakunta
Omistaja Lohjan seurakunta
Käyttäjä Lohjan museo
Tyylisuunta empire/uusrenessanssi
Runkorakenne Hirsi
Kerrosluku 1,5
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pappilaa on kutsuttu myös nimellä Iso-Pappila. Lohjalla sijaitsee toinenkin pappila; entinen kappalaisen asunto Lindkulla. Lohjan pappila kuuluu Museoviraston suojelemaan Lohjan kirkon ympäristön valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön.[4][3]

Historia ja arkkitehtuuri

Päärakennus

Lohjan pappila mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1384. Pappila on ainakin vielä 1700-luvun lopussa ollut rajattuna umpipihaksi sen aikaisten karttojen mukaan. Rakennuskannasta tunnetaan vanha, vuonna 1816 rakennettu entinen päärakennus, joka purettiin 1860. Tämä edellinen päärakennus sijaitsi todennäköisesti samalla paikalla, kuin nykyinenkin päärakennus.[1][2]

Nykyisen päärakennuksen rakennutti Lohjan kirkkoherra Helsingius vuonna 1861 arkkitehti August Bomanin suunnitelmien mukaan. Pappilan tyylisuunnassa on piirteitä empirestä ja uusrenessanssista. Pappilaa ympäröi laaja puisto.

Lohjan pappilan päärakennusta remontoitiin 1930-luvulla, jolloin uunit purettiin ja vesikiertojärjestelmä lisättiin. Betonitiilikate rakennettiin myös 1930-luvulla. 1975 Lohjan kirkkoherra vaihtui ja tämän jälkeen rakennus ei ole enää toiminut pappilana. Tuolloin päärakennusta alettiin remontoimaan museota varten. 1970-luvun lopussa pappilan kaakkoispäädystä purettiin pulpettikattoinen umpikuisti ja samaan päätyyn remontoitiin asunto museon johtajalle. Asuntoon lisättiin keittiö- ja saunatilat. Myös avovintti ja yläkerran kesähuoneet remontoitiin lämpimiksi. Yleisö-WC on myös lisätty 1970-luvulla. 1990-luvulla vesikiertojärjestelmä purettiin ja rakennukseen asennettiin sähköpatterit.[1][2]

Lohjan museo aloitti toimintansa pappilassa 1978.[2]

Talousrakennukset

Pappilan vanhin rakennus on vuonna 1780 rakennettu pitäjänapulaisen tupa, joka sijaitsee pappilan miespihan länsisivulla. Itäsivulla sijaitsee 1800-luvun alkupuolella valmistunut tilanhoitajan asunto, jossa sijaitsee myös leivintupa, muonamiehen asunto ja vaja. Tilakokonaisuuteen kuuluu lisäksi karjakon mökki 1800-luvun lopulta ja 1937 rakennetut sementtitiilinen navetta ja tiilirakenteinen viljamakasiini.[1][2]

Pappilan alueelle on myös siirretty Lohjan pedagogio vuodelta 1769. Pedagogio toimii myös museon näyttelytilana.[2][1]

Lähteet
  1. Katariina Ockenström: Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelo 2007. Lohjan kaupunkisuunnittelukeskus ja Lohjan Museo. Viitattu 12.1.2022.
  2. Iso-Pappila Lohjan seurakunta. Viitattu 12.1.2022.
  3. Lohjan kirkko ympäristöineen - RKY Kohdetiedot www.rky.fi. Viitattu 12.1.2022.
  4. Museovirasto kartta.museoverkko.fi. Viitattu 12.1.2022.
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.