Lohja järv

Järvi sijaitsee Kolgan kylän pohjoispuolella ja Loksasta etelään, Lohjan suon ja Suomenlahden välissä. Järven pinta-ala on 56 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 550 metriä leveä. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 5,8 m meren pinnan yläpuolella. Siihen laskee kymmenen metsä- ja pelto-ojaa, joista Ämmoja, Tölli oja ja Ristoru kraavi ovat huomattavimmat. Sen laskuoja on Lohja oja, joka lähtee järven pohjoispäästä ja laskee 2,5 kilometrin pituisena Suomenlahden Haran lahteen. Järven valuma-alueen laajuus on 12,3 neliökilometriä.[1][2]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 2,2 metriä ja suurin syvyys 3,7 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0012 kuutiokilometriä eli 1,2  miljoonaa kuutiometriä [3]. Järven rantaviivan pituus on 3,5 kilometriä ja järven pohjois- ja luoteisrannat ovat hiekkapohjaiset. Järven eteläpuolella on peltoa, jonka kuivatusvedet laskevat järven eteläpäähän.[1][2][4]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 4) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on tumma (vir. pehme- ja tumedaveeline järv).[1]

Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehmeävetiseksi että miksotrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PM). Silloin veden kalkkipitoisuus on pieni, mutta samalla sen ravinnepitoisuudet ja humuspitoisuudet ovat korkeat.[1]

Järvessä elää särki ja ahven, mutta siellä esiintyy myös karppi, suutari ja hauki.[4][5]

Järvi kuroutui erilleen Suomenlahdesta 2500 vuotta sitten. Sen jälkeen kävi Kalevipoik jättämässä jalanjälkensä järvellä olevalle isolle kivelle, joka löytyy edelleen järven etelärannalla.[4][6]

• 
  Lohja järv ilmasta kuvattuna lounaastapäin elokuussa 2015