Litiumfluoridi

Litiumfluoridi
Tunnisteet
CAS-numero	7789-24-4
Ominaisuudet
Molekyylikaava	LiF
Moolimassa	25,941 g/mol
Ulkomuoto	Valkoisia tai värittömiä kiteitä
Sulamispiste	845 °C [1]
Kiehumispiste	1 676 °C[1]
Tiheys	2,635 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen	0,27 g/100ml (18 °C)[1]
	Infobox OK

Litiumfluoridi (LiF) on litium- ja fluoridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Litiumfluoridia käytetään muun muassa metallurgiassa ja optisissa sovelluksissa.

Valmistus

Litiumfluoridia valmistetaan käsittelemällä litiumhydroksidin tai litiumkarbonaatin vesiliuoksia vetyfluoridin vesiliuoksella.[1]

LiOH + HF → LiF + H₂O

Li₂CO₃ + 2 HF → 2 LiF + CO₂ + H₂O

Käyttö

Litiumfluoridia käytetään lasin ja emalien valmistuksessa, fluksina hitsattaessa ja juotettaessa alumiinia, rakettien polttoaineissa ja aurinkoenergian talteenotossa.[1][2]

Litiumfluoridin transmittanssi on UV-säteilyn alueella suurempi kuin millään muulla aineella. Tämän vuoksi yhdistettä käytetään UV-optiikan sovelluksissa.[3] Lisäksi litiumfluoridia käytetään termoluminisenssidosimetreissä.[4]

Myrkyllisyys

Litiumfluoridi on ärsyttävä yhdiste ja haitallista hengitettynä tai joutuessaan kosketuksiin ihon kanssa. Myrkyllisyys johtuu pääasiassa fluoridi-ionista, joka voi aiheuttaa vakavia palovammoja iholle joutuessaan. Hengitettynä aine aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää. Pienet pitoisuudet eivät ole erityisen myrkyllisiä johtuen litiumfluoridin niukkaliukoisuudesta veteen.[2]

Lähteet

Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 500. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.01.2010). (englanniksi)
Jeffrey W. Vincoli: Risk Management for Hazardous Chemicals, s. 2061. CRC Press, 1996. ISBN 978-1566702003. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.1.2010). (englanniksi)
Lithium Fluoride (LiF) Crystran. Viitattu 12.1.2010. (englanniksi)
S. Lovell: An introduction to radiation dosimetry, s. 94. Cambridge University Press, 1979. ISBN 9780521294973. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.1.2010). (englanniksi)

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[handbook-1] Pradyot Patnaik: Handbook of inorganic chemicals, s. 500. McGraw-Hill Professional, 2002. ISBN 9780070494398. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.01.2010). (englanniksi)

[risk-2] Jeffrey W. Vincoli: Risk Management for Hazardous Chemicals, s. 2061. CRC Press, 1996. ISBN 978-1566702003. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.1.2010). (englanniksi)

[3] Lithium Fluoride (LiF) Crystran. Viitattu 12.1.2010. (englanniksi)

[4] S. Lovell: An introduction to radiation dosimetry, s. 94. Cambridge University Press, 1979. ISBN 9780521294973. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 12.1.2010). (englanniksi)