Lisensiaatti
Lisensiaatti (lat. licentiatus < licentiare 'saada lupa', lyhenne lis.[1]) on yliopistollisen jatkotutkinnon nimitys. Lisensiaatti on alun perin tarkoittanut sitä, joka on saanut luvan luennoida yliopistossa. Suomen lisäksi lisensiaatin oppiarvo myönnetään eräissä muissakin maissa, mutta esimerkiksi Yhdysvaltojen korkeakoulujärjestelmässä on vain kandidaatin (bachelor), maisterin (master) ja tohtorin (doctor) arvot.
Pohjakoulutuksena on ylempi korkeakoulututkinto (useimmissa tapauksissa maisterintutkinto). Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään kuitenkin usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. Tässäkin tapauksessa tohtorin arvoon vaaditaan hyväksytyn väitöskirjan lisäksi maisterintutkinnon jälkeisiä syventäviä opintoja saman verran kuin lisensiaatintutkintoon (yleensä 60 opintopistettä). Lisensiaatintutkintoon kuuluvat lisensiaatintyö sekä sitä tukevat syventävät opinnot.
Lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatti on ylemmän korkeakoulututkinnon nimitys. Nämä tutkinnot ovat tavanomaista maisterintutkintoa laajempia.
Suomessa suoritettavat lisensiaatintutkinnot
Tieteelliset jatkotutkinnot
- elintarviketieteiden lisensiaatti (ETL)
- erikoiseläinlääkäri
- farmasian lisensiaatti (FaL)
- filosofian lisensiaatti (FL)
- erikoishammaslääkäri
- hallintotieteiden lisensiaatti (HTL)
- kasvatustieteen lisensiaatti (KL)
- kauppatieteiden lisensiaatti (KTL)
- liikuntatieteiden lisensiaatti (LitL)
- erikoislääkäri
- maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti (MML)
- musiikin lisensiaatti (MuL)
- oikeustieteen lisensiaatti (OTL)
- psykologian lisensiaatti (PsL)
- yleisesikuntaupseeri
- tekniikan lisensiaatti (TkL)
- teologian lisensiaatti (TL)
- terveystieteiden lisensiaatti (TtL)
- valtiotieteiden lisensiaatti (VTL)
- yhteiskuntatieteiden lisensiaatti (YTL)
Ylemmät korkeakoulututkinnot
Lähteet
- Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 31.5.2012. Viitattu 10.4.2013.