Ravintolisä

Ravintolisät eivät ole suositeltavia väestölle yleisesti, vain tilannekohtaisesti. Silloinkin pitää välttää yhtaikaisia ravintolisiä. Poikkeuksena on D-vitamiinilisä, jota THL kuitenkin suosittelee tietyissä rajoissa niille, jotka eivät käytä kalaa tai D-vitaminoituja maitoja ja rasvalevitteitä säännöllisesti, ja eräille poikkeusryhmille. Silti puolet naisista ja kolmannes miehistä käytti jotain ravintolisää, vaikka niillä voi olla pitkäaikaisia haittoja. Tosin 38 772 ikääntyvän naisen väestötutkimuksessa vain kalsium oli yhteydessä kuolleisuuden vähenemiseen, moni muu aine lisääntymiseen, D-vitamiini oli neutraali. [6]

Eräät ravintolisät kuten monivitamiinit ja rauta- ja magnesiumlisät voivat lisätä kuolleisuutta. Muutkaan vitamiini- ja ravintolisävalmisteet eivät näytä ehkäisevän yleisiä kansantauteja. Tämä oli tulos suomalais-amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin 39 000 amerikkalaisnaista 1980-luvulta asti. [12]

Tutkimuksen tekoon osallistuneen ravitsemustutkija Jaakko Mursun mukaan puutostiloista kärsiville joistain ravintolisistä voi silti olla hyötyä. Suomessa D-vitamiini on tyypillinen esimerkki tästä. [12]

Eviran mukaan useimpien ravintolisien pitkäaikaiskäyttöä ei ole tutkittu, joten niitä ei tulisi käyttää kuin kuureina. Ravintolisän käytöstä tulisi myös aina kertoa lääkärille. [9]

Tieteellisen Annals of the Internal Medicine -lehden pääkirjoituksessa 17.12.2013 arvosteltiin voimakkaasti lisäravinteita viitaten lehdessä julkaistuihin ja muihin tutkimusyhteenvetoihin. Esimerkiksi kolmen monivitamiinitutkimuksen ja 24 vitamiinitutkimuksen yhteenvedossa ei löytynyt todisteita sille, että vitamiinit vähentäisivät yleistä kuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta tai syöpäkuolleisuutta. [7]

Samanlaisia tuloksia on saatu muissakin kokeissa ja tutkimusyhteenvedoissa. Monet satunnaistetut kliiniset kokeet ovat osoittaneet, että beetakaroteeni, E-vitamiini ja ehkä suuret A-vitamiiniannokset lisäävät kuolleisuutta, eikä myöskään muista antioksidanteista, foolihaposta, B-vitamiinista ja monivitamiinivalmisteista ole todistettu hyötyjä. [7]

Esimerkiksi Yhdysvalloissa ravintolisien käyttö on noussut jo 53 %:iin aikuisväestöstä, vaikka tieteellinen näyttö kertoo lähinnä vaarallisuudesta tai hyödyttömyydestä. [7]

Todistusaineiston perusteella ravintolisiä ei pitäisi käyttää yleisesti. Useimpia ravintolisiä pitäisi välttää. [7]

Suomalaistutkijat olivat samoilla linjoilla Annalsin kannan kanssa ja korostivat, että sama asia oli tiedossa jo aiemmistakin tutkimuksista. [13]

JAMA-lehdessä julkaistu 68 satunnaistetun kokeen yhteenveto (232 606 osanottajaa, 385 julkaisua) osoitti, että beetakaroteeni- sekä A- ja E-vitamiinilisät saattavat lisätä kuolleisuutta. C-vitamiinin ja seleenin vaikutuksesta ei saatu varmuutta.[14]

Cochrane Database Syst Review'n 78 satunnaistetun kokeen yhteenvedossa (296 707 osanottajaa) kiinteiden vaikutusten malleissa todettiin luotettavasti antioksidanttien lisäävän kuolleisuutta. Luotettavimpien tutkimusten yhteenvedossa beetakaroteeni- ja E-vitamiinilisät lisäsivät kuolleisuutta mutta A-vitamiinin (+7 %), C-vitamiinin (+2 %) ja seleenin (-3 %) vaikutukset kuolleisuuteen saattoivat johtua sattumasta. [15]

Muun muassa kalaöljyt ja beetakaroteeni ovat terveellisiä ruoasta saatuna mutta epäterveellisiä ravintolisinä. Silti joka viides aikuinen käyttää rasvahappovalmisteita. [16]

"Antioksidanttiparadoksi" tarkoittaa siitä, että vaikka hedelmät ja vihannekset ovat yhteydessä kuolleisuuden, sydäntautien ja syöpien vähenemiseen, antioksidanttiravintolisät eivät juurikaan näytä auttavan. Erään teorian mukaan tämä johtuisi siitä, että tehoaineet olisivatkin muita kuin antioksidantteja. [17][18] Monivitamiinipilleritkään eivät ole osoittautuneet hyödyllisiksi[7] vaan saattavat jopa lisätä kuolleisuutta.[12]

Omega-3-rasvahapot ja kalaöljyt ruoasta ovat hyvin terveellisiä, mutta kalaöljykapseleita suositellaan vain sepelvaltimotautipotilaille, jotka eivät syö kalaa. Uusimpien tutkimusten mukaan on kyseenalaista, ovatko kapselit suositeltavia heillekään. Vastoin väitteitä kalaöljykapselit eivät laske kolesterolia vaan voivat jopa lisätä pahaa LDL-kolesterolia, heikentää veren hyytymistä ja nostaa paastoveren sokeripitoisuutta. Myöskään kalanmaksaöljykapseleita ei kannata käyttää. [16]

Amerikan sydänyhdistyksen ravintokomitean puheenjohtaja D.Sc. Alice Lichtenstein sanoo, että vaikka ravinnon omega-3-rasvahapot ovat terveellisiä, tutkimukset eivät osoita ravintolisien omega-3:sta olevan samoja hyötyjä. Kalaöljylisiä ei pidä ottaa, ellei esimerkiksi kärsi sydänsairaudesta, mutta omega-3:a sisältäviä kaloja kannattaa syödä. [19]

THL:n erikoistutkija Marja-Leena Ovaskainen sanoo, että jos omega-3-valmisteita syö, kannattaisi ottaa vähemmän kuin purkissa neuvotaan. Vitamiinilisät voivat joskus olla hyödyksi toipilaille, vanhuksille tai pitkään laihduttaneille. [13]

Luontaistuotteet kuten yrttipohjaiset ravintolisät saattavat vahingoittaa maksaa erityisen paljon ja johtaa maksansiirtoihin ja hepatiittiin. Kuluttajat luontaistuotteita niitä tutkituiksi, mutta ne harvoin ovat. Ihmiset myös kuvittelevat luonnonmukaisen olevan terveellistä. [20]

Vihreän teen sisältämien katekiinien väitetään kiihdyttävän aineenvaihduntaa ja niitä myydään "rasvanpolttajina". Vihreä tee -pillereissä on usein moninkertainen määrä katekiinia teekupilliseen verrattuna ja ne voivat olla myrkyllisiä maksalle, etenkin herkille ihmisille. [20]

Kehonrakentajille ja muille urheilijoille mainostettuja lisäravintoaineita ovat myös proteiinilisät sekä hiilihydraattivalmisteet. Näistä yleinen on urheilusuorituksen jälkeen nautittava palautusjuoma. Ne sisältävät yleensä hiilihydraatteja kuten maltodekstriiniä sekä erilaisia proteiineja.

Kehonrakennusvalmisteissa on usein terveysongelmia.[21]

Esimerkiksi "luonnollinen" bestsellertuote Craze, jonka bodybuilding.com valitsi vuoden 2012 "vuoden valmisteeksi" ja jota myytiin tavallisissa marketeissakin, sisälsi ilmoituksen vastaisesti amfetamiinin kaltaisia yhdisteitä. Muissakin Matt Cahillin tuotteissa on ollut vaarallisia aineksia, jotka aiheuttavat esimerkiksi sokeutta tai maksavaurioita, ja asiantuntijoiden mukaan tämä on tyypillistä koko alalle. [22]

FDA raportoi 50 000 ravintolisien aiheuttamaa haittaa vuodessa.[23] Sillä olisi oikeus muttei resursseja valvoa valmistusta.[23]

BMC Medicine -lehdessä julkaistussa markkinoilla olevia yrttivalmisteita analysoivassa tutkimuksessa todettiin, että kolmannes tutkituista valmisteista ei sisältänyt lainkaan väitettyä yrttiä vaan esimerkiksi riisijauhetta tai laksatiivia, ja kolmanneksessa oli aineita, joita ei lainkaan mainittu ainesosaluettelossa. Useimmat olivat heikkolaatuisia. [24][25]

Vain 0,3 % Yhdysvaltojen 55 000 ravintolisästä on sen verran tutkittuja, että niiden yleisimmät haittavaikutukset tiedetään. FDA:n mukaan 70 % yrityksistä ei noudata peruslaatustandardeja. [20]

Helsingin yliopiston ravinnon turvallisuuden professori Marina Heinonen kävi läpi Kuningaskuluttajan valitsemia ravintolisiä. Hän totesi näiden puolesta esitetyt terveysväitteet perusteettomiksi kahta lukuun ottamatta. Yleisemminkin yli 90 % lisäravinteiden terveysväittämistä on Heinosen mukaan virheellisiä. Esimerkiksi hän ei pitänyt yhtään lykopeenikapselin terveysväitteistä totena. Myös "rasvanpolttaja ja kehon kiinteyttäjä" -väitteet hän totesi perusteettomiksi. [26]