Lipizzanhevonen

Lipizzat ovat nykyisin väriltään lähes aina kimoja, jotka syntyvät mustina tai ruunikoina ja vaalenevat iän myötä lopulta valkoisiksi. Joskus syntyy ei-kimojakin lipizzanhevosia, ja Espanjalaisessa ratsastuskoulussa pidetään perinteisesti aina yhtä tummaa hevosta.

Lipizzanhevonen on säkäkorkeudeltaan noin 150–160 cm. Itävaltalaiset Piberin lipizzat ovat pienikokoisempia kuin unkarilaiset sukulaisensa, jotka ovat suurempia, laajaliikkeisempiä ja erittäin suosittuja vaunuhevosina. Lipizzanhevonen kehittyy hitaasti, mutta vastaavasti elää pitkään. Useat Espanjalaisen ratsastuskoulun oriit ovat käytössä yli 20-vuotiainakin.

Lipizzanhevonen on tasapainoinen ja notkea, ja sen rauhallinen luonne tekee siitä erityisen sopivan esteratsastushevosen. Lipizzan jalkojen rakenne on vahva ja ne ovat voimakkaat, hyväluiset ja kovakavioiset. Takaosa on vahva ja hevonen soveltuu hyvin korkeaan kouluratsastukseen. Lavat ovat jyrkähköt ja säkä usein matala, ja tässä mielessä lipizzanhevonen sopii jopa paremmin vaunu- kuin ratsuhevoseksi. Lipizzanhevonen ei ole kovin nopea, ja hevosen liikkeet ovatkin enemmän korkeat kuin etenevät.

Lipican siittola perustettiin vuonna 1580, jolloin lipizzarotua alettiin jalostaa tuottamalla Iberian niemimaalta yhdeksän espanjalaista oritta ja 24 tammaa. Nykyinen lipizzanhevoskanta polveutuu kahdeksasta perustajaoriista, joista länsieurooppalaisia on kuusi: valkoinen espanjanhevonen Pluto (1765), musta napolinhevonen Conversano (1767), ruunikko napolinhevonen Neapolitano (1790), hallakko kladrubynhevonen Favory (1779), valkoinen arabi Siglavy (1810) ja napolin- ja andalusianhevosen risteytys Maestoso (1819). Itä-Euroopasta tulee kaksi orilinjaa: kroatialainen Tulipan sekä unkarilainen Incitato, molemmat peräisin 1800-luvulta.[1]

Lipizzanhevosia kasvatetaan nykyään koko entisen Itävalta-Unkarin alueella. Espanjalaisen ratsastuskoulun hevoset kasvatetaan Itävallassa Grazin lähellä sijaitsevassa Piberin siittolassa. Myös muiden lähialueen maiden valtionsiittoloissa kasvatetaan lipizzoja.

• Tähkämö, S.: Lipizzanhevonen Hevosmaailma.net. 29.10.2007. Arkistoitu 4.5.2016. Viitattu 18.8.2016.