Lintu sininen
Lintu sininen (televisioesityksessä käytetty myös nimekettä Sininen lintu;[1] engl. The Blue Bird; ven. Синяя птица; ven. Sinjaja ptitsa) on vuonna 1976 ensi-iltansa saanut George Cukorin ohjaama yhdysvaltalais-neuvostoliittolainen fantasiaelokuva, jonka pääosissa ovat Elizabeth Taylor, Jane Fonda ja Cicely Tyson.[1] Elokuva oli ensimmäinen virallinen Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen tekemä elokuva.[2]
| Lintu sininen | |
|---|---|
| The Blue Bird | |
 |
|
| Ohjaaja | George Cukor |
| Käsikirjoittaja |
Hugh Whitemore Alfred Hayes Aleksei Kapler Sanoitukset: Tony Harrison |
| Perustuu | Maurice Maeterlinckin näytelmään |
| Tuottaja | Paul Maslansky |
| Säveltäjä |
Irwin Kostal Andrey Petrov (käännä suomeksi) Lionel Newman |
| Kuvaaja |
Freddie Young Jonas Gricius |
| Pääosat |
Elizabeth Taylor Jane Fonda Cicely Tyson |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat Neuvostoliitto |
| Tuotantoyhtiö |
20th Century Fox Lenfilm Studio Edward Lewis Productions Sovinfilm Tower International |
| Levittäjä | 20th Century Studios |
| Ensi-ilta |
5. huhtikuuta 1976 9. joulukuuta 1977 |
| Kesto | 99 min |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 12 000 000 USD |
| Tuotto | 3 500 000 USD (Yhdysvallat ja Kanada) |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Lintu sininen perustuu Maurice Maeterlinckin näytelmään Sininen lintu (L’oiseau bleu, 1908), jonka pohjalta Hugh Whitemore, Alfred Hayes ja Aleksei Kapler laativat elokuvan käsikirjoituksen.[1] Elokuva on viides valkokangassovitus näytelmästä. Näytelmästä on tehty kaksi mykkäelokuvaa vuosina 1910 ja 1918, äänielokuva vuonna 1940 ja animaatioelokuva vuonna 1970. Toisin kuin edeltäjänsä, Lintu sininen sai heikon vastaanoton kriitikoilta ja yleisöltä.
Juoni
Maalta kotoisin olevat sisarukset Mytyl ja hänen veljensä Tyltyl pääsevät fantasiamaailmaan, ja matkansa varrella he tapaavat monien asioiden kuten Kissan, Koiran, Valon, Yön, Tulen, Sokerin, Maidon ja Leivän ihmismuotoja.
Köyhän halonhakkaajan lapset heräävät kesken uniensa ja huoneeseen astuu haltijatar, joka muistuttaa naapurin vaimoa. Hän tarvitsee Sinisen Linnun, jotta hänen sairas tyttärensä paranisi. Lapset lähtevät etsimään lintua mukanaan seurue, jossa ovat rohkea ja uskollinen Koira, viekas ja makeileva Kissa, pelokas Leipä, sekä Sokeri, Maito, Vesi ja Tuli. Valo ohjaa joukkoa. Etsintämatkalla lapset joutuvat moneen pelottavaan paikkaan, mutta he pääsevät myös Onnen puutarhoihin.
Näyttelijät
| Elizabeth Taylor | … | Valon kuningatar / Äiti / Noita / Äidinrakkaus |
| Jane Fonda | … | Yö |
| Cicely Tyson | … | Tylette, Kissa |
| Will Geer | … | Isoisä |
| Nadezhda Pavlova | … | Sininen Lintu |
| Ava Gardner | … | loisto / nautinto[1] |
| Robert Morley | … | Isäaika |
| Harry Andrews | … | Tammi |
| Todd Lookinland | … | Tyltyl, ”Tiltil” |
| Patsy Kensit | … | Mytyl, ”Mitil” |
| Mona Washbourne | … | Isoäiti |
| George Cole | … | Tylo, Koira |
| Richard Pearson | … | Leipä |
| Georgiy Vitsin | … | Sokeri |
| Margarita Terekhova | … | Maito |
| Valentina Ganibalova | … | Vesi |
| Eugene Shcherbakov | … | Tuli |
| Grant Bardsley | … | Sininen Pikkuveli |
Tuotanto
Alun perin elokuvan pääosiin oli palkattu Katharine Hepburn ja Shirley MacLaine, mutta he molemmat vetäytyivät projektista ennen kuvausten alkua. Lintu sinisen budjettina oli 12 miljoonaa dollaria, ja elokuva kuvattiin Moskovassa ja Leningradissa Neuvostoliitossa. Elokuvan kuvaukset alkoivat 20. tammikuuta 1975.
Kuvauksien aikana elokuvan englannin kieltä puhuvien ja venäjän kieltä puhuvien tuotantoryhmien keskinäinen kommunikointi oli lähes mahdotonta.[2][3] Ohjaaja George Cukor turvautui usein viittomakieleen, jotta tulisi ymmärretyksi. Cukorille tuli myös kuvauksien aikana ongelmia Jane Fondan ja Cicely Tysonin kanssa. Elokuvan kuvaukset saatiin päätökseen 11. elokuuta 1975.
Julkaisu ja vastaanotto
Lintu sininen sai Yhdysvaltain-ensi-iltansa 5. huhtikuuta vuonna 1976, jolloin elokuvan teatterilevityksestä vastasi 20th Century Fox. Suomessa elokuva sai ensi-iltansa 9. joulukuuta vuonna 1977.[1] Lintu sininen sai heikosta vastaanotosta huolimatta parhaan fantasiaelokuvan Saturn-ehdokkuuden, mutta palkinnon sai lopulta Luoja lippalakissa. Lintu sininen on julkaistu VHS:nä ja DVD:nä.[2]
Lähteet
- Blue Bird, The (1976) elonet.fi. Elonet.fi. Viitattu 12.10.2014. (suomeksi)
- The Blue Bird (1976) allmovie.com. Allmovie.com. Viitattu 12.10.2014. (englanniksi)
- BLUE BIRD, THE (1976) tcm.com. TCM.com. Viitattu 12.10.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Lintu sininen Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Lintu sininen Elonetissä.
- Lintu sininen AllMoviessa. (englanniksi)
- Lintu sininen TCM Movie Databasessa. (englanniksi)