Lindjärvi
Lindjärvi eli Lintujärvi[1] (ven. Ли́ндозеро, Lindozero; karjalaksi Lindjärvi[2]) on kylä Karjalan tasavallan Kontupohjan piirin Hirvaksen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Suunujoen muodostaman samannimisen järven rannalla 42 kilometriä Hirvaksesta länteen. Kylässä on yhdeksän asukasta (vuonna 2013)[3].
Lindjärvi, Lintujärvi Линдозеро, Lindozero |
|
---|---|
Lindjärvi, Lintujärvi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Piiri | Kontupohjan piiri |
Kunta | Hirvas |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku (2013) | 9 |
Lindjärven pogosta mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopulla. Se oli eteläisin Novgorodin Lapin pogostoista.[4] 1900-luvun alussa Lindjärvi kuului Poventsan kihlakunnan Mäntyselän volostiin, jossa se lähikylineen muodosti Lindjärven kyläkunnan. Pogostan eli Ylävaaran (ven. Verhnjaja Gora) lisäksi kyläkuntaan kuuluivat Alangon (Ponizovje), Hokanmäen (Fokina Gora), Koikarin, Korpijärven (Korbozero), Lindjärven Sununsuun (Ussuna Lindozera) ja Uloisen eli Melaselän (Meloselga) kylät. Lindjärven kyläryhmän muodostaneissa Ylävaaran eli Ylikylän, Alangon ja Sununsuun kylissä oli vuonna 1905 59 taloa, 370 asukasta ja koulu.[5]
Neuvostoaikana perustettiin aluksi Petrovskin piiriin kuulunut Lindjärven kyläneuvosto. Vuonna 1933 siellä oli 698 asukasta, joista 668 oli karjalaisia, 21 venäläisiä ja 9 muiden kansallisuuksien edustajia.[6] Toisen maailmansodan jälkeen kyläneuvoston keskus oli Hamanniemessä (Fomin Navolok), josta se vuonna 1958 siirrettiin Kaidozeron taajamaan[7]. Lindjärven kyläneuvosto lakkautettiin vuonna 1960 ja Lindjärven kylä siirrettiin ensin Jyrkänmäen (Jurkostrov) kyläneuvostoon, joka vuonna 1962 liitettiin Hirvaksen taajamaneuvostoon[8].
Lindjärven pogostalla kohosivat vuonna 1634 rakennettu Pyhän Nikolaoksen ja vuonna 1881 pystytetty Neitsyt Marian syntymän kirkot. Lähistöllä asuneiden rajavartijoiden kerrotaan käyttäneen ne polttopuiksi toiseen maailmansotaan mennessä. Sodan alussa kylät evakuoitiin ja poltettiin.[9]
Nykyään Lindjärvi on lähinnä kesäasutus[10]. Sinne johtaa paikallistie Jyrkänmäestä[11]. Kylään ei ole linja-autoyhteyttä[12]. Lähistöltä on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja[13]. Suunujoelle suunnitellaan kahden vesivoimalaitoksen rakentamista[14].
Lähteet
- Generalnyi plan i pravila zemlepolzovanija i zastroiki Girvasskogo selskogo poselenija Kondopožskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija. Tom 2: Materialy po obosnovaniju projekta 2012. Moskva: Institut regionalnoi strategii. Arkistoitu 2.2.2016. Viitattu 31.5.2015. (venäjäksi)
Viitteet
- Venäjän federaation paikannimiä, s. 130. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.5.2015).
- Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, s. 7. Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.5.2015).
- Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov Respubliki Karelija po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda webcitation.org. Viitattu 31.5.2015. (venäjäksi)
- Tšernjakova, Irina: Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka, s. 258–259. Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta, 1998. ISBN 5-230-09044-8.
- Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, s. 274–275. Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet, 1907.
- Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 31. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
- Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1958–1959 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 31.5.2015. (venäjäksi)
- Izmenenija administrativno-territorialnogo ustroistva KASSR v 1960–1962 godah resources.krc.karelia.ru. Viitattu 31.5.2015. (venäjäksi)
- Turistitšeski portal Karelija ticrk.ru. Viitattu 31.5.2015. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- Generalnyi plan, s. 35.
- Generalnyi plan, s. 38.
- Generalnyi plan, s. 54.
- Generalnyi plan, s. 10.
- Generalnyi plan, s. 52.