Lin Sen

Lin Sen (11. helmikuuta 1867 Fuzhou – 1. elokuuta 1943 Chongqing)[1] oli Kiinan presidentti vuosina 1931–1943. Hän oli lähinnä keulakuva todellisen vallan ollessa Tšiang Kai-šekillä.

Lin liittyi vallankumousjärjestö Tongmenghuihin sen perustamisvuonna 1905. Tasavallan perustamisen jälkeen hänet valittiin Nanjingissa kokoontuneen väliaikaisen kansalliskokouksen puhemieheksi. Myöhemmin hän oli Kuomintangin Amerikassa toimineen osaston johdossa. Sun Yat-senin Etelä-Kiinaan vuonna 1917 perustamassa hallituksessa Lin Sen toimi ulkoministerinä ja myöhemmin perustuslaillisen neuvoston puhemiehenä sekä 1922–1923 Fujianin kuvernöörinä. Sen jälkeen kun Tšiang Kai-šek oli yhdistänyt Kiinan, Lin Senistä tuli lakiasäätävän Yuanin varapuheenjohtaja ja varsinainen puheenjohtaja Hu Hanminin erottua maaliskuussa 1931. Muutamaa kuukautta myöhemmin Lin Senistä tuli kansallisen hallituksen puhemies eli Kiinan presidentti, joskin todellinen valta säilyi yhä Tšiang Kai-šekillä. Lin oli presidenttinä vuonna 1943 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Japanin miehitettyä Kiinan pääkaupunkina toimineen Nanjingin marraskuussa 1937 hän siirsi pääkaupungin sisämaahan Chongqingiin.[1]