Tuki- ja liikuntaelin

Tuki- ja liikuntaelin (ihmiset) (lyh. TULE) on eri elinkokonaisuus joka mahdollistaa liikkumisen. TULE koostuu kehon lihaksista, luurangosta, nivelistä, nivelrustosta, nivelsiteistä ja jänteistä sekä sellaisesta kudoksesta, joka tukee ja pitää muun kudoksen ja elimet paikoillaan. Yhdessä ne mahdollistavat kehon tasapainottelun, tuen, liikunnan ja ryhdin.[1] Luut ovat TULE:n kovat tukipilarit. Lihakset pitävät luut paikoillaan ja liikuttavat niitä yhdessä jänteiden kanssa. Liikuntaradat mahdollistavat nivelet. Nivelrusto estää luiden päitä hankaavan toisiaan vasten.

TULE:n osat

Luuranko

Aikuisen ihmisen luuranko, edestä
Pääartikkeli: Ihmisen luuranko

Luurangolla on monta tärkeätä roolia, kuten tukea ja suojata kehoa ja sen osia, mahdollistaa liikkumista, tuottaa veren aineosia ja mineraalien varastointia.[2] Luiden lukumäärästä ihmisen kehossa on ristiriitaisia tulkintoja. Syntyessä ihmislapsella on 300-350 luuta, joista osa kasvaa yhteen. Aikuisella ihmisellä on tavallisesti 206 luuta. Luiden määrän laskemisessa käytetään eri menetelmiä. Joissakin menetelmissä tietyt luut lasketaan kokonaisuutena eli yhtenä luuna, joissakin menetelmissä luut lasketaan kaikki erikseen.[3] Luuranko on kehon runkorakenne, johon kudos ja elimet kiinnittyvät. Se toimii myös elintärkeiden elimien suojana. Aivoja suojaa kallo, keuhkoja ja sydäntä suojaa luinen rintakehä. Luiden sisällä on keltaista ja punaista luuydintä. Keltainen luuydin koostuu lähinnä rasvakudoksesta, jonka rasvaa keho hyödyntää nälkiintyessään.[4] Punaisella luuytimellä on tärkeä rooli punasolujen tuotannossa. Luuytimessä muodostuu kaikki aikuisen ihmisen punasolut, verihiutaleet ja valkosolut, josta ne siirtyvät verisuoniin. Luissa keho varastoi myös tiettyjä kivennäisaineita. Luut varastoivat pääosin kalsiumia ja fosforia. Luut pitävä kehon mineraalitalouden tasapainossa imemällä liialliset mineraalimäärät itseensä ja vapauttamalla niitä veren mineraalitasapainon laskiessa.

Lihakset

Aikuisen ihmisen lihakset, etupuoli
Aikuisen ihmsien lihakset, takapuoli
Pääartikkeli: Lihas

On olemassa kolme lihastyyppia: sileä lihas, sydänlihas ja luustolihas. Sileät lihakset eivät kuulu TULE:en. Sydänlihaksia on vain sydämessä ja niiden ainoana tehtävänä on verenkierron ylläpito. Kuten sileitä lihaksia, sydänlihaksiakaan ihminen ei pysty omatahtoisesti liikuttamaan. Luustolihaksia käytetään kehon tai sen osien liikuttamiseen. Ne on yleensä ryhmitetty vastakkaisiin pareihin ja jänteiden ympärille.[5] Lihakset saavat käskynsä hermoverkoston kautta aivoista sähköimpulssien avulla.[6]

Jänteet

Pääartikkeli: Jänne

Jänteet ovat sitkeää, joustavaa ja monisäikeistä tukikudosta. Yleensä toinen pää jänteestä on kiinni lihaksessa ja toinen luussa. Kun lihas supistuu, vetää se jännettä joka puolestaan liikuttaa nivelen toisella puolella olevaa luuta. .[7]

Nivelet

Pääartikkeli: Nivel

Nivelet yhdistävät luita antaen näille samalla mahdollisuuden liikkua yhteen tai moneen eri suuntaan. Niveliä jaetaan kolmeen eri ryhmään: sideliitos, rustoliitos ja synoviaaninivel. Nivelissa on rustoa, joka estää luiden päitä hankaamasta toisiaan vasten.

Nivelsiteet

Pääartikkeli: Nivelside

Nivelsiteet ovat sitkeää, joustavaa ja monisäikeistä tukikudosta, jotka sitovat luiden päät yhteen nivelissä. Nivelsiteet estävät liikkeitä ja liikeratoja, jotka voisivat olla haitallisia nivelelle tai luille. Nivelsiteet venyvät nivelten ollessa ääriasennoissa ja voivat katketa. [8]

Bursa

Bursa on limapussi, joka sijaitsee joidenkin luiden ja jänteiden välissä. [9]

Tuki- ja liikuntaelimen sairaudet

Pääartikkeli: TULES

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (lyh. TULES) ovat Suomessa yleisiä ja erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä on paljon.[10]

Lähteet

  1. Introduction Pekka Mooar
  2. The Skeletal System, Edith Applegate (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. How many bones, Phillis Engelbert
  4. Skeletal System
  5. Muscles, Pekka Mooar
  6. Smooth Muscle, Michael Bárány
  7. Tendons, jonathan Cluett
  8. The Musculoskeletal System, Gary Farr (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. Lääketieteellistä sanastoa (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (Arkistoitu – Internet Archive)
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.