Lilja Brik

Lilja Brik syntyi juristin ja musiikinopettajan juutalaiseen perheeseen. Sisarukset saivat erinomaisen koulutuksen ja puhuivat sujuvasti saksaa ja ranskaa ja soittivat pianoa. Lilja valmistui Moskovan arkkitehtuurioppilaitoksesta.

Sisarukset olivat tunnettuja kauneudestaan. Heidän muotokuviaan ovat maalanneet Aleksandr Rodtšenko, Alexander Tyšler, David Šterenberg, David Burljuk, Fernand Léger, Nadežda Léger-Hodasevitš, Gary Blumenfeld ja myöhemmin Henri Matisse ja Marc Chagall. Lilja avioitui 1912 futuristirunoilija, kriitikko Osip Brikin kanssa.

Vladimir Majakovski ja Lilja Brik

Kuva Majakovskista ja Brikistä vuodelta 1918 (ylempi kuva). Se ilmestyi 1960-luvulla virallisessa julkaisuissa retusoituna, niin että Brik on poistettu siitä (alempi kuva).

1915 Elsa ystävystyi lupaavan futuristirunoilijan ja graafikon Vladimir Majakovskin kanssa ja kutsui hänet käymään kotonaan, mutta Majakovski rakastui Liljaan. Maailmansodan ja sisällissodan kauhuista huolimatta heidän romanssinsa pysyi julkisuudessa koko 1920-luvun, mihin saattoi vaikuttaa se, että Brik ei eronnut miehestään.

Vuodesta 1915 Majakovski omisti runoutensa lähes yksinomaan Liljalle, poikkeuksena vain 1920-luvun lopun omistukset Tatjana Jakovlevalle. Hän omisti Liljalle runonsa ja mainitsi niissä tämän nimeltä esimerkiksi runossaan "Pilvi housuissa" (1915), "Флейта-позвоночник" (1916), "Про это" ('Tästä', 1922), "Лилечка! Вместо письма" ('Liletska! Kirjeen sijasta').

Majakovski 1918 kirjoitti käsikirjoituksen elokuvaan "Закованная фильмой" ('Zakovannaja filmoi'), jossa hän ja Lilja näyttelivät pääosia. Elokuvan tuotti elokuvayhtiö "Neptune", ja se on kadonnut lukuun ottamatta muutamia koeottoja, joita Gianni Totti käytti elokuvassaan 1980-luvulla.

Käytyään 1926 Krimillä tutustumassa kolhooseihin Brik tuotti dokumenttielokuvan Евреи на земле juutalaisten maanviljelyksestä Neuvostoliitosta,[1] johon käsikirjoituksen kirjoittivat hänen kanssaan Majakovski ja Viktor Šklovski. Vuosina 1928–1929 Brik ohjasi puolidokumentaarisen elokuvan "Стеклянный глаз" ('Lasisilmä'), joka parodioi "porvarillista elokuvaa".

Joidenkin kirjoittajien mielestä rakkaus Liljaan oli yksi Majakovskin itsemurhaan vaikuttanut tekijä. Majakovski teki itsemurhan Moskovassa 1930 heti kun suhde Veronika Polonskajan kanssa päättyi. Lilja oli juuri silloin Berliinissä, eikä myöntänyt sitä vaan kirjoitti, että hän oli pelastanut tämän itsemurhalta kaksi kertaa.

1930 Lilja Brik avioitui neuvostokenraali Vitali Primakovin kanssa. Primakov pidätettiin Stalinin vainojen aikana 1936 ja teloitettiin 1937. Syytteet kumottiin ja hänen maineensa puhdistettiin postuumisti 1957.

Kirjeessään Stalinille 1935 Lilja Brik valitti, että Majakovskin runoperintöä laiminlyödään. Stalin esitti kuuluisan huomautuksensa Nikolai Ježoville:

»Toveri Jezhov, huolehtikaa Brikin kirjeestä. Majakovski on edelleen paras ja lahjakkain neuvostoajan runoilijoista Välinpitämättömyys hänen kulttuuriperintöään kohtaan on rikos. Mielestäni Brik valittaa varsin aiheellisesti..."[2]»

Historioitsija Roi Medvedev kirjoitti 1970-luvulla The Continent -lehdessä, että itse Stalin pyyhki Liljan nimen pois Ježovin teloituslistalta.

1938 Brik avioitui kirjailija Vasili Abgarovitš Katanjanin kanssa, ja heidän avioliittonsa kesti 40 vuotta.

Lilja Brik teki itsemurhan 87-vuotiaana, jolloin hän oli parantumattomasti sairas. Häneltä jäi veistoksia ja tekstejä. Vastikään julkaistut sisarusten väliset kirjeet viideltä vuosikymmeneltä (toista maailmansotaa lukuun ottamatta) kertovat Neuvostoliiton elämästä ja kulttuurista.

Brikiä on yritetty kuvata ahneeksi ja manipuloivaksi femme fataleksi, mutta hänet tunteneet huomauttavat hänen altruismistaan ja älykkyydestään. Hän auttoi monia lupaavia lahjakkuuksia ja tunsi paljon johtavia kulttuurihenkilöitä niin Venäjällä kuin muuallakin, kuten Sergei Eisenstein, Lev Kulešov, Boris Pasternak, Vsevolod Meyerhold, Kazimir Malevitš, Sergei Paradjanov, Maja Plisetskaja, Rodion Schedrin, Andrei Voznesenski, Yves Saint-Laurent ja Pablo Picasso.

• 
  1918. Lilja Brik elokuvassa "Zakovannaja filmoi".
• 
  1928. Elokuvan leikkaamista.

Runon keskeinen aihe oli rakkaus. Oltuaan lyhyen aikaa erossa joulun 1922 edellä Majakovski kirjoitti ystävällisen fotosurrealistisen runon, jossa hän esitti vertauskuvien kautta kaipaustaan Liljaa kohtaan. Jotkut kohdat heijastelevat aihelmia, jotka ovat sukua Angelo Maria Ripellinon "esineiden kapinalle". Esimerkiksi eräässä puhelinkeskustelussa runoilija näkee puhumansa sanat dinosauruksena, joka matelee pitkin linjaa, ja koko talo tärisee kun puhelin soi

• "Щен"
• "С Маяковским"
• "Пристрастные рассказы" (Passionate Stories)
• Letters between Lilya and Elsa, 1920s-1970

• L.Yu.B.:n tytärpuolen Inna Gensin muistelmat (Arkistoitu – Internet Archive)
• artikkeli
• Arkady Vaksbergn arovstelu kirjasta "The Riddle and the Magic of Lilya Brik" (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lilja Brik Internet Movie Databasessa. (englanniksi)