Lilius (suku)

Lilius on suomalainen säätyläissuku. Ylä-Satakunnasta lähtöisin olevassa suvussa on esiintynyt sotilaita, valtiomiehiä, liikemiehiä ja professoreita, mutta erityisesti tuomareita ja pappeja.[1][2] Kulttuurin piirissä tulevat esiin lähinnä kirjallisuuteen liittyvät saavutukset ja lahjoitukset erilaisiin sivistystarkoituksiin. Lilius on yksi Suomen vanhimmista yhä elossa olevista suvuista.

Historia
Kirkkoherra Johannes Henrici Liliusta (1630–1663) ja hänen perhettään esittävä votiivimaalaus Längelmäen kirkossa. Tekijä tuntematon.

Liliuksen suvun kantaisä oli Karkun pitäjän Rainion kylässä asunut varakas ratsupalvelusta suorittanut nimismies Johan ”Hans” Johansson Rainenius[3] (s. 1540)[4], erään myöhäisen jälkeläisensä muistelmissa ”Hannes Birkarlen”, viimeisiä pirkkalaispäälliköitä. Rainion kylän taloista ratsutilaksi yhdistänyttä Hans Johaninpojan perhettä pidettiin jo näihin aikoihin johtavaan satakuntalaiseen väestö kerrokseen kuuluvana.[5] Hänen vaimonsa Beata Markusdotterin äidinisä oli maavouti Henrik Henriksson, Dönsbyn herra.[6] Hans Johaninpoika oli ilmeisesti valistunut ja varakas mies, joka lähetti poikansa Henricus Johannis Liliuksen (k. 1657) Turun akatemiaan. Henricuksesta tuli Längelmäen kirkkoherra.[2][7]

Henricus Liliuksen puoliso oli Sofia Jakobintytär, jonka isä oli Vesilahden kirkkoherra Jacobus Matthiae Wesilaxius. Avioparin kolme poikaa – Johannis, Andreas ja Gustavus – lähetettiin opiskelemaan Turun akatemiaan. Heistä Johannes ja Andreas toimivat Längelmäen kirkkoherroina ja Gustavus Messukylän kirkkoherrana.[1][8] Hans Johaninpojan tytär Margareeta nai vuonna 1624 rälssitilalisen Bertil Matinpojan (1605–1681).[9] Verrattain aikaisessa vaiheessa osa suvusta talonpoikaistui, samoin kuin esimerkiksi Falck-, Munck- ja Säämingin Rachlitius-säätyläissuvut. Tämä näkyy siten, että paikkakunnille jääneiden jälkeläisten kummeina ei lainkaan esiintynyt säätyläishenkilöitä tai muun suvun piiriin kuuluneita.[9]

Suvun useat sukupolvet ovat vaikuttaneet muun muassa kirkkoherroina Längelmäellä ja Messukylässä, jossa suvun viiden sukupolven edustajat hallitsivat kirkkoherran virkaa lähes keskeytyksettä vuosina 1690–1848.[2][10][11] Suvun jäsenet ovat toimineet kirkkoherroina myös Joutsenossa, Sahalahdella, Jääskessä, Virolahdella, Sakkolassa, Kalvolassa, Orivedellä, Tyrväällä, Ulvilassa ja Hattulassa.[12]

Suvun jäseniä oli 1700-luvulla aktiivisesti mukana Suomen kulttuurielämässä, muun muassa Aurora-seurassa, Åbo Tidningarissa ja Turun Soitannollisessa Seurassa.[13][14] Suku ollut myös näkyvästi mukana Turun akatemian alkuajoista saakka, mikä korostui kustavilaiseen aikaan tultaessa. Turun akatemiaan liittyy myös oletettavasti erheellinen kertomus Lilius-nimen alkuperästä, joka olisi juontanut liljakasveja koskevasta väitöskirjasta De lilis. Johannes Henrici Lilius puolusti Turun akatemiassa vuosina 1651, 1653 ja 1656 kolmenkin professorin väitöskirjoja eri asteisia tutkintoja varten, mutta yksikään niistä ei käsittele liljakasveja.

Talouselämässä suku on ollut vahvasti mukana Suomen kolmanneksi vanhimman yrityksen Tamfeltin historiassa. Tamfeltin pitkäaikaisena toimitusjohtajana oli Henrik Lilius. Kirjankustantamoalalla toimi Lilius & Hertzberg -kustantamo, jonka perusti Kasimir Lilius.[15][16] Armas August Lilius sekä hänen poikansa Karl Holger Thorleif Lilius toimivat myös kirjankustantamoalalla Papyrus Oy:n toimitusjohtajina.[17]

Suvun piirissä perustettuja sivistysrahastoja ovat esimerkiksi F. O. Liliuksen testamenttirahasto Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, Nanny Liliuksen stipendirahasto sekä Arvid, Harri ja Heidi Liliuksen rahasto Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa.[18][19][20]

Vahvan säätyläissuvun leima näkyy Liliusten suvulla myös siinä, että sukuun on aikojen kuluessa ollut avioliittojen kautta kytkentöjä moniin suomalaisiin aatelis- ja sivistyssukuihin.[1]

Suvun jäseniä

Kaikki Suomessa eläneet Liliukset, yhtä helsinkiläistä Lilius/Lieto-perhekuntaa lukuun ottamatta, kuuluvat satakuntalaiseen Lilius-sukuun.[2]

  • Johan ”Hans” Johaninpoika Rainenius (s. 1540), ratsutilallinen, nimismies
  • Henricus Johannis Lilius (1590–1657), Längelmäen kirkkoherra,[21] Hans Johaninpojan poika[1]
  • Johannes Henrici Lilius Satacundensis (1630–1663), Längelmäen kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika[22]
  • Andreas Henrici Lilius Längelmäkiensis (1633–1682), Längelmäen kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika[23]
  • Gustavus Henrici Lilius Satacundensis (1641–1706), Messukylän kirkkoherra, Henricus Liliuksen poika[24]
  • Gustavus Gustavi Lilius Messubyensis (n. 1670–1731), Joutsenon kirkkoherra[25]
  • Henricus (Henrik) Gustavi Lilius Satacundensis (1683–1745), latinan- ja suomenkielinen runoilija, Längelmäen ja Messukylän kirkkoherra, Gustavus Liliuksen (vanhemman) poika[26][27]
  • Andreas Henrici Lilius Messubyensis (1712–1771), lääninrovasti, Messukylän kirkkoherra 1745–1771, Henricus Gustavi poika[28]
  • Henricus Henrici Lilius Messubyensis (1714–1754), runousopin dosentti, Sahalahden kirkkoherra, Henricus Gustavi Liliuksen poika[29]
  • Mikael Lilius (1716–1801), hovioikeudenneuvos, Henricus Gustavi Liliuksen poika[30]
  • Johan Lilius (1724–1803), hovioikeudenneuvos, kirjailija, Aurora-seuran perustajia, Henricus Gustavi Liliuksen poika[31]
  • Gustaf Adolf Lilius (1755–1811), kihlakunnantuomari, Mikael Liliuksen ja Anna Johanna Thavoniuksen poika[32]
  • Karl Efraim Lilius (1803–1867) rovasti, Tyrvään kirkkoherra, valtiopäivämies[33][34]
  • August Magnus Lilius (1814–1905) hovineuvos, Hämeenlinnan lasaretin- ja linnanlääkäri, lääninsairaalan johtava lääkäri. Tuli tunnetuksi Suomen vanhimpana lääkärinä.[35]
  • August Lilius (1820–1876), rovasti, Vaasan kauppakoulun johtaja, lukion rehtori, Kokemäen ja Ulvilan kirkkoherra, valtiopäivämies[36]
  • Gustaf Henrik Lilius (1822–1882), Kymin kihlakunnan kruununvouti, Haminan pormestari, Gustavus Gustavi Liliuksen pojanpojanpojan poika[37]
  • Anton Lilius (1822–1893), Saarijärven kappalainen, kirjailija, kääntäjä, valtiopäivämies[38]
  • Karl Fredrik Lilius (1839–1906), lakimies, Turun kaupungin oikeuspormestari, Karl Efraim Liliuksen poika[1][2]
  • Anna Augusta Lilius (1851–1899), Jyväskylän seminaarin naisosaston johtaja, Anton Liliuksen tytär[1]
  • Akseli Listo (vuoteen 1906 Axel August Lilius, 1856–1921), Suomalaisen Puolueen kansanedustaja, Anton Liliuksen poika[1][2]
  • Frans Hugo Lilius (1860–1936), senaattori, kansanedustaja, Turun hovioikeuden presidentti, Karl Efraim Liliuksen poika
  • Lilli Lilius (1861–1945), kansanperinteen kerääjä, Anton Liliuksen tytär[1][2]
  • Kasimir Lilius (1863–1936), upseeri, liikemies, pankinjohtaja, valtionhoitaja Mannerheimin adjutantti ja kansliapäällikkö, Karl Efraim Liliuksen poika[39][40]
  • Nanny Lilius (1863–1941), opettaja
  • Theodor Lilius (1864–1924), juristi, kruununvouti, Jyväskylän pormestari
  • Arvid Lilius (1867–1917), Viipurin hovioikeuden asessori
  • Selma Rainio (vuoteen 1905 Lilius, 1873–1939), lääkäri, lähetystyöntekijä, Anton Liliuksen tytär[1]
  • Frans Oskar Lilius (1871–1928), senaattori, oikeusneuvos, oikeusministeri
  • Albert Lilius (1873–1947), kasvatus- ja opetusopin professori, lapsipsykologian uranuurtaja Suomessa
  • Armas August Lilius (1884–1948), toimitusjohtaja[2]
  • Aleko Lilius (1890–1977), kansainvälinen seikkailija, lehtimies, liikemies, kirjailija, valokuvaaja
  • Runar Lilius (1892–1975), jääkärieversti
  • Charlotte Lilius (1899–?), kirjailija
  • Lars-Henrik Lilius (1908–1997), Turun hovioikeuden presidentti, Karl Fredrik Samuel Liliuksen pojanpoika[1][41][42]
  • Patrik Lilius (1920–1999), RKP:n puoluesihteeri
  • Henrik Lilius (1921–2014), diplomi-insinööri, Tamfelt Oy:n toimitusjohtaja, Patrik Liliuksen veli[43]
  • Karl Holger Lilius (1921–1976), diplomiekonomi, toimitusjohtaja[2]
  • Hugo Olavi Linnus (vuoteen 1935 Lilius, 1914–2000), kääntäjä, kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja
  • Carl-Gustaf Lilius (1928–1998), kuvataiteilija, runoilija,[44] Kasimir Liliuksen poika[1] (puoliso Irmelin Sandman Lilius, o.s. Sandman)
  • Kaj Rainer Lilius (1933–2022), materiaalin valmistustekniikan professori Teknillisessä korkeakoulussa
  • Henrik Lilius (1939–), valtionarkeologi, arkkitehtuurin historian ja taidehistoriann professori, Museoviraston pääjohtaja, Suomen Rooman-instituutin johtaja, Lars-Henrik Liliuksen poika[43]
  • Mikael Lilius (s. 1949), yritysjohtaja, Patrik Liliuksen poika
  • Suzanne Lilius, Muddle Lilius (s. 1958), taiteilija, tutkija, kirjailija, Carl-Gustaf Liliuksen tytär
  • Johan Lilius (1964–), tietotekniikan professori,[45] professori Henrik Liliuksen poika[43]
  • Frans Hugo Lilius
    Frans Hugo Lilius
  • Frans Oskar Lilius
    Frans Oskar Lilius
  • Albert Lilius
    Albert Lilius

Katso myös

Lähteet
  • Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto.
  • Consistorii Academici vid Åbo universitet Äldre Protokoller. Finska historiska samfundet. I
  • Gadd, P. Er. (utg.): Släktkalender II. Helsingfors 1956
  • Klinge, M. (ym.): Kuninkaallinen Turun akatemia 1640–1808. Helsingin yliopisto 1640–1990. Helsinki 1987
  • Lilius, Aleko: Aikoja on eletty. 1957
  • Bergholm, Axel: Sukukirja: Suomen Aatelittomia Sukuja. Suomen Muinaismuistoyhdistys.
  • Biografinen nimikirja. Elämäkertoja Suomen entisiltä ja nykyajoilta. 1897–83.
  • Talonpoikaistuneita säätyläissukuja. Genos 1952 (23. vsk.), s. 1-11.
  • Korhonen, Kimmo: Sävelten aika: Turun Soitannollinen Seura ja Turun filharmoninen orkesteri 1790–2015. Helsinki: Siltala, 2015. ISBN 978-952-234-351-2.

Viitteet
  1. Autio, Veli-Matti: ”Lilius (1600–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 6, s. 125–126. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-447-9. / Teoksen verkkoversio.
  2. Forsius, Arno: Liliuksen suvun vaiheita. (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Martti Strang Strang.ch. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 8.10.2018.
  4. Pohjalaisia sukuja (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Genos 1995 (66. vsk.), s. 150-164, 191-192[vanhentunut linkki]
  6. Henricus Johannis Lilius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
    Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden - Runeberg-projekti (Dönsby-släkten - 90, 91) 1909. Tietosanakirja-Osakeyhtiö (Projekt Runeberg). Viitattu 25.9.2018.
  7. Henricus Johannis Lilius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
  8. 1648/49 Johannes Henrici, Satacundensis 69.0
  9. Genos 23(1952), s. 1-11
  10. 16.3.1779 Abraham Lilius - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  11. Heli Tuominen: Saarnaajista sanansaattajiksi, Maria Samuelintyttären, Catharina Lefrénin ja muiden naisten merkitys Tampereen seudun hengellisessä elämässä 1700–1800-luvulla. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, 2015. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  12. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852lähde tarkemmin?
  13. Finlands minnesvärde män. Samling af lefnadsbeteckningar / Band 2 - Matthias Akiander
  14. Andersson Otto: Musikaliska sällskapet i Abo: 1790-1808. Helsinki: Åbo tidnings och tryckeri aktiebolag, 1940.
  15. Vanha kemigrafi muistelee
  16. Vuoden 1907 eduskuntavaalien julisteita Museoviraston sivuilla
  17. Kirjapainoalan historiaa Pentti Mattilan blogi. Viitattu 11.5.2019.
  18. Helsingin yliopisto - F. O. Li­liuk­sen sti­pen­di­ra­has­to
  19. SYK:n rehtori Vesa Nikusen puhe vuodelta 1978 (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio - Nanny Lilius
  21. http://kotisivu.dnainternet.net/jumaen/jussi/Suku.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
    SKS Biografiakeskus: Henricus Johannis Lilius - Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
  22. SKS Biografiakeskus: Johannes Henrici Lilius Satacundensis - Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
    1648/49 Johannes Henrici, Satacundensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  23. Andreas Henrici Längelmäkiensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  24. Gustavus Johannis Lilius Satacundensis. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
    Gustaf Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  25. kl. 1703 Gustaf Lilius Gustavus Gustavi Messubyensis 4736. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  26. Henricus Gustavi Lilius Satacundensis. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. SKS Biografiakeskus.
  27. 17.6.1700 Henricus Gustavi Lilius Satacundensis 4504 - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  28. Andreas Henrici Lilius Messubyensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  29. Henricus Henrici Lilius Messubyensis. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  30. kl. 1734 Mikael Lilius 6091. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  31. kl. 1741 Johan Lilius 6741. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  32. 14.6.1766 Gustaf Adolf Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  33. 22.6.1824 Carl Efraim Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  34. Liliuksen suvun vaiheita www.saunalahti.fi. Arkistoitu 1.9.2019. Viitattu 11.5.2019.
  35. 17.6.1830 August Magnus Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
    Lilius, August, hovineuvos, Suomen vanhin lääkäri, 1814–1905- Ahveniston hautausmaa
  36. 22.6.1839 August Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852.
  37. 8.12.1841 Gustaf Henrik Lilius 15941. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  38. 2.6.1840 Anton Lilius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  39. 27.5.1881 Karl August Kasimir Lilius 20868. - Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852
  40. Harjula, Mirko: Ryssänupseerit. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956, s. 271–272, 417. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3.
  41. Helsingin Sanomat - Hovioikeuden presidentti Lars-Henrik Lilius
  42. Lilius, Lars Henrik. Vem och vad? Biografisk handbok 1967, s. 336.
  43. Kuka kukin on 1978, s. 526–527 (Runeberg.org). Viitattu 16.4.2023.
  44. Carl-Gustaf Lilius. Biografiskt lexikon för Finland.
  45. Åbo Akademi - Johan Liliuksen kotisivu

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.