Liivjärv (Jõuga)

Järvi on 250 metriä pitkä, 100 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 1,9 hehtaaria. Se sijaitsee Iisakun kautta kulkevalla harjujaksolla (vir. Iisaku–Illuka-oosistik) kahden muun järven kanssa. Vaikka järvet sijaitsevat lähekkäin, niiden välillä ei ole ojia tai puroja. Harjulla sijaitsevien järvien ympärillä on jyrkät rinteet, ja itse järvessäkin on 8,3 metriä syvää. Se on saareton ja autio, vaikka sen pohjois- ja eteläpuolelta kulkee metsäautotiet ja harjanteen takana sijaitsee maatila. Järven rantaviiva on 560 metriä pitkä. Sen etelärannassa on hiekkapohja, mutta muualla rantoja kiertää suoreunus.[1][3][lower-alpha 1]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[3]

Jõugan järviryhmässä ovat myös Pesujärv ja Linajärv. Ne ovat kaikki syntyneet viime jääkauden jälkeen Pesujärven yhteydessä esitetyllä tavalla. Järvet ovat umpijärviä eikä niillä siksi ole myöskään keskinäisiä ojia. Järven vesi tulee sadannasta ja pohjavedestä. Koska sen vesi ei vaihdu, jäävät järveen joutuneet ravinteet sinne ja näiden karujen järvien onkin havaittu rehevöityvän hitaasti. Syvän järven vesi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvella. Järven vesikasvillisuus on niukka, mutta kuitenkin runsaampaa kuin naapurijärvillä. Järvessä elää vain ruutana. Järven pohjassa on paksu kerros mutaa. Kasviplanktonin ja eläinplanktonin määrät ovat pienet, mutta esimerkiksi pohjaeliöstössä elää harvinainen Rhyacodrilus coccineus, jonka löytäjä T. Timm on esittänyt olevan Itämeren Ancylus-vaiheen aikainen relikti. Järvessä on tavattu myös harvinainen Candona stagnalis (äyriäinen).[4][5]

Järvi sisältyy Alutagusen kansanpuistoon (vir. Alutaguse rahvuspark).

Liivjärv kuuluu Alajõen valuma-alueeseen, vaikka sillä ei olekaan laskuojaa. Alajõgi laskee Peipsijärven pohjoisosan länsirantaan. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][lower-alpha 1]