Liisi Oterma
Liisi Vilhelmiina Oterma (vuoteen 1935 Österman; 6. tammikuuta 1915 Turku – 4. huhtikuuta 2001 Turku) oli suomalainen tähtitieteilijä ja professori.[1] Hän oli ensimmäinen suomalainen tähtitieteestä väitellyt nainen.[2]
Liisi Oterma | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Liisi Vilhelmiina Oterma |
Syntynyt | 6. tammikuuta 1915 Turku |
Kuollut | 4. huhtikuuta 2001 (86 vuotta) Turku |
Koulutus ja ura | |
Tutkimusalue | Tähtitiede |
Oterma valmistui ylioppilaaksi Turun Suomalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1933.[1] Hän opiskeli matematiikkaa ja tähtitiedettä Turun yliopistossa ja pääsi pian Yrjö Väisälän assistentiksi.[3] Oterma valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1938 ja lisensiaatiksi sekä tohtoriksi vuonna 1955.[1] Väitöskirjansa (1955) Oterma teki kaukoputkien optiikasta ranskan kielellä. Väitöskirja sai korkeimman mahdollisen arvosanan, ja Otermasta tuli Turun yliopiston promootion priimustohtori.[2]
Vuosina 1941–1965 Oterma työskenteli yliopiston tähtitornin observaattorina osallistuen pikkuplaneettojen etsimiseen. Uransa aikana hän löysi yhteensä noin 200 pikkuplaneettaa ja kolme komeettaa, joista yksi nimettiin hänen mukaansa (39P/Oterma[4]).[1] Vuonna 1959 Otermasta tuli tähtitieteen dosentti, ja vuosina 1962–1965 hän oli Turun yliopiston tähtitieteen vt. professori ja vuosina 1965–1978 varsinainen professori.[1] Vuonna 1971 hänestä tuli Väisälän seuraaja Tuorlan observatorion johtajana.[2][5]
Oterma harrasti kieltenopiskelua ja osasi muun muassa saksaa, ranskaa, italiaa, espanjaa, esperantoa, unkaria, englantia ja harrasti myös esimerkiksi arabian kieltä. Hän hoiti aikanaan Tuorlan observatorion kirjeenvaihdon ulkomaille.[3] Oterman alkuperäisiin suunnitelmiin kuului opiskella sanskriittia, jota ei Turun yliopistossa kuitenkaan opetettu, ja valinta kohdistui lopulta tähtitieteeseen.[2]
Oterma oli luonteeltaan hiljainen, vaatimaton sekä julkisuutta karttava, ja muun muassa Kööpenhaminan observatorion professori Anders Reiz sanoi Oterman "vaikenevan yhdellätoista kielellä". Oterma vältteli myös valokuvissa esiintymistä, ja hänestä on olemassa vain kourallinen kuvia.[2][3]
Lähteet
- Kakkuri, Juhani: ”Oterma, Liisi (1915–2001)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 381–382. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. / Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2014).
- Isaksson, Eva: Liisi Oterma. Tiedenaisia. Viitattu 8.12.2014.
- Niitemaa, Timo: Genius Aboensis – Tarinoita Turun Yliopistosta I. Kirja-Aurora.
- 39P/Oterma cometography.com. Viitattu 23.6.2020.
- History of Tuorla Observatory. Turun yliopisto.