Liisa Ahtee

Liisa Marjatta Ahtee (s. 2. lokakuuta 1937 Turku) on suomalainen farmakologian professori emerita.[2][3] Hän toimi farmakologian ja lääkeaineiden biologisen standardisoinnin professorina Helsingin yliopistossa vuosina 1975–2002, kunnes jäi eläkkeelle.[1]

Liisa Ahtee
Henkilötiedot
Syntynyt2. lokakuuta 1937 Turku
Kansalaisuus Suomi
Ammatti farmakologian professori emerita
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue neurofarmakologia, erityisesti keskushermoston välittäjäaineet ja lääke- ja huumeriippuvuus
Palkinnot Albert Wuokon palkinto (1999), Tarton yliopiston kunniatohtori (2003)[1]

Ahteen vanhemmat olivat lakitieteen tohtori Aaro Veli Vilho Ahtee ja Lyyli Vartio. Hän tuli ylioppilaaksi Helsingin uudesta yhteiskoulusta 1955 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1962.[4] Ahtee väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Helsingin yliopiston farmakologian laitoksesta vuonna 1967.[2] Vuonna 1968 hänet nimitettiin farmakologian dosentiksi.[1] Hän osallistui myös Lääkehuollon täydennyskoulutuskeskuksen hallituksen toimintaan 1981–1991.[5]

Ahteen erikoisala on neurofarmakologia, ja hän on tutkinut erityisesti keskushermoston välittäjäaineita sekä lääke- ja huumeriippuvuutta. Hän on kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia farmakologeja, ja hän on työskennellyt Helsingin yliopiston lisäksi ulkomailla Cambridgessä (1967–1969), Lontoossa (1970–1971), Göteborgissa (1977) ja Pariisissa (1980). Ahteen tieteelliseen tuotantoon kuuluu noin 150 alkuperäistutkimusta.[1][6]

Vuonna 1999 Ahtee sai Albert Wuokon palkinnon, ja vuonna 2003 hänet kutsuttiin Tarton yliopiston kunniatohtoriksi.[1]

Lähteet
  1. Transmitteri, 2008, 25. vsk, nro 4. Suomen Farmakologiyhdistys. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.5.2014.
  2. ”Ahtee, Liisa Marjatta”, Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1978, s. 581. Helsinki: Otava. ISBN 951-1-04755-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 12.5.2017).
  3. Rantala, Risto & Pajala, Lasse (toim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2003, s. 32–33. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18086-X.
  4. Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 9. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  5. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 46–47. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  6. Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 189. WSOY 1990.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.