Liikutukset

Liikutukset ovat lestadiolaisen herätysliikkeen piirissä esiintyvä hurmosilmiö. Ensimmäisen kerran se esiintyi lestadiolaisen alkuheräyksen aikana Kaaresuvannossa 1845. Liikutuksissaan oleva ihminen voi esimerkiksi hyppiä, taputtaa käsiään ja huutaa "Kiitos, Jeesus!" autuaallisen tunteen vallassa. Seuroissa esiintyvien liikutusten vuoksi lestadiolaisia pilkattiin hihhuleiksi, mutta herätysliikkeen keskuudessa ilmiötä pidettiin Jumalan armon merkkinä. Liikutuksia pidettiin 1800-luvulla ajoittain kirkkopahennuksena. Kirkossa liikutuksiin tulleita lestadiolaisia voitiin rangaista sakoilla, häpeäpenkissä tai jalkapuussa istuttamalla sekä lyhyellä vankeudella. Lars Levi Laestadius puolusti julkaisemassaan Huutavan ääni korvessa-lehdessä heränneiden liikutuksia:

»Siveät fariseukset eivät voi sietää lasten huutoja Vapahtajan kunniaksi eivätkä he voi sietää katuvien vaimojen parannuksen kyyneleitä. Se tekee vanhalle aatamille niin kipeää, että hänen täytyy lähteä ulos. Mutta tätäkö kirkkolaki sanoo kirkkopahennukseksi?»
(Seppo Lohi: Sydämen kristillisyys, sivu 383)