Liikenteen biopolttoaineet Suomessa

Tämä artikkeli kertoo liikenteen biopolttoaineista Suomessa. Biopolttoaineet ovat biomassasta eli eloperäisestä aineesta valmistettuja polttoaineita, kuten bioetanolia, biodieseliä ja biokaasua. Suomessa on useiden eri biopolttoaineiden tuotantoa sekä tuotantoon ja autojen muuntamiseen liittyvää osaamista.

Käyttö

Biopolttoaineiden käyttö (GWh)[1][2] [3]
Vuosi Suomi Ruotsi
20029580
2003491 040
2004521 750
200501 940
2006102 720
2007n.d.3 270*
* Ruotsin vuosi 2007 ei sisällä biokaasua,
jonka kulutus oli 230 GWh vuonna 2006, n.d. = ei tietoa

Tilastokeskuksen mukaan Suomi käytti liikenteen biopolttoaineita (bioetanoli, biokaasu ja biodiesel) vuonna 2006 10 GWh ja vuonna 2005 0 GWh, kun vuoden 2006 energiankulutus oli 414 526 GWh. Ruotsissa käytettiin vuonna 2007 bioetanolia 2 110 GWh ja biodieseliä 1 160 GWh ja vuonna 2006 biokaasua 230 GWh. Suomessa tuotettiin biokaasua vuonna 424GWh 2006, 485 GWh 2005 ja 308 GWh vuonna 2004. Sitä ei tilastokeskuksen mukaan kuitenkaan käytetty biopolttoaineena. Vanhasen II hallitus on ehdottanut biokaasulle syöttötariffia, jolloin biokaasun käyttö liikennepolttoaineena saattaa hävitä taloudellisesti biokaasun sähköntuotannolle.

Tuki

Vuoden 2018 alusta lähtien auton etanolikonversioon on voinut saada 200 euron tuen [4]. Mikäli auto konvertoidaan kaasukäyttöiseksi, on tukea mahdollista saada 1000 euroa.[5]

Valtiovarainministeriö myönsi lokakuussa 2007 pääkaupunkiseudun linja- ja jäteautoille vapautuksen kotimaisen Nesteen valmistaman palmuöljydieselin polttoaineverosta 2007-2010. Dieselin valmistevero on 31,9 senttiä/litra. Neste Oil sai 7,2 miljoonan euron verovapautuksen. Lokakuussa 2007 biodieselin veroton hinta oli 63,5 c/l. Rikittömän dieselin valmistevero ja arvonlisävero nostivat verolliseksi hinnaksi 1,16 €. Lokakuussa 2007 tavallisen dieselin myytihinta oli 1,00-1,03 €/litra.[6]

Biopolttoaineiden tuotanto Suomessa

  • Neste Oil otti Porvoon jalostamollaan käyttöön vuosina 2007 ja 2009 kaksi biodieselin tuotantolaitosta, joiden vuotuinen kapasiteetti on 340 000 tonnia.[7]
  • St1:llä on bioetanolia tuottavia laitoksia Suomessa Kajaanissa, Vantaalla, Lahdessa ja Haminassa sekä Ruotsin Göteborgissa.[8]
  • UPM tuottaa BioVerno -dieseliä ja -naftaa Lappeenrannan sellutehtaan jätteistä. Polttoaineiden tuotantokapasiteetti on 120 miljoonaa litraa vuodessa.[9]
  • Gasumilla on Suomessa yhdeksän biokaasulaitosta.[10]

Suunniteltuja biopolttoainehankkeita

  • UPM suunnitteli biojalostamon rakentamista Kotkaan ja Neste Porvooseen. Molemmat kuitenkin ilmoittivat jatkavansa laitosten suunnittelua Suomen sijasta Rotterdamiin.[11]
  • Kaidi Finland on suunnitellut biojalostamoa Kemin Ajokseen. Jalostamon kapasiteetti olisi 225 000 tonnia biopolttoaineita, josta 75 % olisi uusiutuvaa dieseliä ja 25 % uusiutuvaa bensiiniä. Raaka-aineena olisi puupohjainen biomassa. Vuonna 2018 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi laitokselle ympäristöluvan.[12] Vapo ja Metsäliitto suunnittelivat vuodesta 2007 lähtien biojalostamoa samaan paikkaan, mutta Metsäliitto vetäytyi hankkeesta vuonna 2012 ja Vapo vuonna 2014.[13]
  • BioEnergo on suunnitellut Porin Kaanaankorpeen biokonversiolaitosta, jonka kapasiteetti on noin 63 000 kuutiometriä bioetanolia, noin 22 000 tonnia nesteytettyä biokaasua ja noin 70 000 tonnia raakaligniiniä vuodessa. Joulukuussa 2021 Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi laitokselle ympäristöluvan.[14]
  • Nordfuel on suunnitellut bioetanolia ja biokaasua tuottavaa laitosta Haapavedelle. Laitoksen tuottamilla polttoaineilla olisi mahdollista kattaa 450 000 ajoneuvon vuosittainen biopolttoaineiden tarve. Heinäkuussa 2020 aluehallintovirasto myönsi biojalostamolle ympäristöluvan.[15]
  • Ren-Gas on suunnitellut toteuttavansa useita P2X-laitoksia Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Laitokset tuottaisivat 250 miljoonaa litraa diesel-ekvivalenttia uusiutuvia kaasupolttoaineita raskaan liikenteen käyttöön. [16]

Lopetetut hankkeet

  • Neste Oil ja Stora Enso tutkivat koelaitoksen avulla Varkaudessa[19], puuhaketta kuten oksia ja kantoja käyttävää dieselsynteesilaitosta. Yhtiöt eivät kuitenkaan pitäneet täysmittakaavan laitosta kannattavana investointikustannusten vuoksi ja ilmoittivat luopuvansa hankkeesta jäätyään ilman Euroopan investointipankin NER 300-rahoitusta.

Katso myös

Lähteet

  1. Energiatilasto vuosikirja 2007, Tilastokeskus joulukuu 2007, T2.8 UE
  2. Energy in Sweden, Facts and figures 2006 ET2006_44.pdf
  3. Biofuels barometer 2008 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 185, p. 49-66, 6/2008 (Ruotsi 2007)
  4. Mannila, Saga: Harva hakee tukirahaa muuttaakseen vanhan autonsa ekologiseksi – Etanoliautoilija: "Käyttöön pitää ottaa kaikki päästöjä vähentävät keinot" Yle. 2.8.2019. Viitattu 5.6.2022.
  5. Hae muuntotukea 1.2.2022 alkaen Traficom. Viitattu 5.6.2022.
  6. VM ei verota biodiesel-kokeilua, Helsingin Sanomat 4.10.2007 Talous
  7. Neste Oil rakentaa toisen biodieselin tuotantolaitoksen Porvooseen
  8. St1:n tilinpäätös 2020 St1 Nordic Oy. 2020. Viitattu 5.6.2022.
  9. UPM Biopolttoaineet UPM. Viitattu 5.6.2022.
  10. Biokaasulaitosten yhteystiedot Gasum. Viitattu 5.6.2022.
  11. Lindholm, Petteri: Rotterdam 2 - Suomi 0: Miksi Alankomaat on vienyt kaksi jättimäistä tehdashanketta Suomen nenän edestä? Yle. 27.1.2022. Viitattu 5.6.2022.
  12. Rantamartti, Tiinamaija; Kukko-Liedes, Pirkko: Kaidi sai ympäristö- ja vesitalousluvan Kemin biojalostamolle Yle. 27.4.2018. Viitattu 5.6.2022.
  13. Vapo jäädyttää biodieselhankkeensa Kemissä Taloussanomat. 21.2.2014. Viitattu 5.6.2022.
  14. BioEnergo Oy: BioEnergon Porin biokonversiolaitokselle myönnettiin ympäristölupa ePressi. 15.12.2021. Viitattu 5.6.2022.
  15. Aluehallintovirasto on myöntänyt Kanteleen Voima Oy:n NordFuel biojalostamolle ympäristöluvan Nordfuel. 8.7.2020. Viitattu 5.6.2022.
  16. Etusivu - Ren-Gas Oy Ren-Gas Oy. Viitattu 5.6.2022.
  17. Neste, Altia ja Lännen Tehtaat kattaisivat suuren osan tarpeesta[vanhentunut linkki]
  18. Lännen Tehtaat luopuu bioetanolihankkeesta Yle. 19.1.2007. Viitattu 5.6.2022.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.