Liikavaikeus

Liikavaikeus eli taloudellinen mahdottomuus on sopimusoikeudellinen tilanne, jossa sovittua suoritusta ei ole mahdotonta toteuttaa, mutta sen täyttäminen on taloudellisesti kohtuutonta. Pohjoismaissa kohtuuden rajoja on johdettu edellytysopista, jolloin on voitu kysyä mikä on sopimuksen osapuolen uhrausraja eli mihin hän on velvollinen. Liikavaikeus-käsitteen merkitystä on vähentänyt sopimusten sovittelun vakiintuminen yleisesti käytetyksi menetelmäksi. Rinnastettaessa liikavaikeus ylivoimaiseen esteeseen velallinen vapautuu suoritusvelvollisuudestaan tai sopimusvastuusta johtuvasta vahingonkorvauksesta tai tilannetta voidaan sovitella. Esimerkiksi öljykriiseistä johtuvia kustannusmuutoksia ei ole pidetty liikavaikeutena, joten liikavaikeuteen vetoamisen tulee perustua melko suuriin uhrauksiin.[1]