Mureke

Mureke on mureketaikinasta muotoiltu pitkoa muistuttava tai pyöreä, uunissa yleensä vuoassa kypsennetty ruokalaji, joka leikataan viipaleiksi ennen tarjolle asettamista. Taikina valmistetaan jauhetusta tai muulla tavoin hienonnetusta lihasta, kalasta tai kasviksista ja mausteista sekä yleensä sideaineena käytetystä kananmunasta. Sidosaineeksi käy myös perunahiutaleet.[1] Raaka-aineen mukaan murekkeita nimitetään kalamurekkeeksi, kasvismurekkeeksi tai lihamurekkeeksi.[2][3]

Mureke tomaattikastikkeella.
Mureke kastikkeella.

Lihamureke

Lihamurekkeen ainesosina käytetään jauhelihaa, kananmunia, vettä, kermaviiliä tai kermaa, korppujauhoa, sipulia ja mausteita. Mureketaikinan sisään voidaan laittaa myös täyte, jonka aineksiksi sopii esimerkiksi juurekset, juusto, luumut, omenat tai sienet. Uunivuokaan erottuvasta paistoliemestä saadaan kastiketta, kun sitä suurustetaan vehnäjauhoilla, voi-jauhosuuruksella tai kermalla. Lihamureke voidaan tarjota syötäväksi joko kuumana tai kylmänä.[4]

Yleistietoa

Mureke on liharuoka, joka koostuu makuvalintaan sopivasta lihasta, joka on muotoiltu leivän muotoon ja sitten paistettu tai savustettu. Sitä tarjoillaan usein lämpimänä pääruokana, mutta se voidaan myös paloitella ja tarjoilla kylmänä. Yleensä murekkeen teossa käytetään pihvilihaa tai usean lihan sekoitusta, kuten lammasta, karitsaa tai sikaa. Mureke on monella tapaa pâtén tyyppinen, joka kuitenkin on usein hienommin jauhettua. Se voidaan valmistaa joko paistinlaudalla tai muotissa, jolloin lopputulos on yleensä paistetun leivän muotoinen, vaikka muitakin muotoja voidaan luoda (sydän, neliö jne.).

Kalaa käytetään usein samalla tavalla Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Amerikassa ruokaresepteissä, missä se on sekoitettu riisin kanssa ja paistettu uunissa. Kalkkunaa voidaan lisätä maissileivän täytteen, mausteiden ja vihannesten kera, viimeisteltynä kastikkeella, jolloin saadaan kokonainen "kalkkunaillallinen" yhteen murekkeeseen. Yhdysvalloissa Suuren laman aikaan oli suosittua lisätä maissilastuja tai -muroja murekkeen jatkeeksi; nykyään tätä käytetään vähentämään murekkeen rasvapitoisuutta ja lisäämään sen kiinteyttä.

Murekkeen uskotaan olleen olemassa yhtä kauan kuin jauhetun lihan. Useat murekereseptit on mukailtu lihapullaresepteistä itäisessä Yhdysvalloissa. Monet näistä resepteistä sisältävät pasta- tai tomaattikastiketta, joka kaadetaan valmisteltavan murekkeen päälle. Tällä saavutetaan paistamisessa rapea päällinen. Keskilännessä nämä kastikkeet on usein korvattu ketsupilla vaikkakin valmistustapa on samanlainen. Teksasissa grillauskastiketta käytetään samalla tavalla.

Mureke on erittäin muunneltava ruokalaji. Jauhettu liha on usein sekoitettu erilaisiin leivänmuruihin, maitoon/punaviiniin tai muuhun nesteeseen kastettuihin leivänpaloihin, erilaisiin jauhoihin sekä (kanan)muniin jolloin murekkeesta tulee taikinaisempaa. Suola, mausteet, yrtit ja paloitellut kasvikset (muun muassa sipuli, vihreä pippuri ja selleri) voivat olla mahdollisia murekkeen ainesosia. Toinen variaatio murekkeesta on lisätä se uuniin päällystettynä perunamuusilla ja voinokareella. Tämä lisää murekkeeseen herkullisen ruskistuksen ja kuorrutteen. Lisäksi mureke voidaan täyttää kananmunilla, juustoilla, kasviksilla, yrteillä, sienillä tai näiden yhdistelmillä. Mureke on parhaimmillaan erilaisten kastikkeiden ja lisukkeiden kera. Sitä voidaan pitää italialaisen keittiön ruokalajina lihapullamaisuutensa takia. Lisäksi se voidaan tarjoilla keskilännen aterioissa tai jopa soul food -aterioilla.

Koska mureketta on usein miltei mahdotonta tehdä väärin, sen huonoa valmistusta käytetään usein Yhdysvalloissa humoristisena tapahtumana.

Katso myös

Lähteet
  • Grönros, Eija-Riitta (päätoim.): Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007. ISBN 978-952-5446-20-3. Kirjan verkkoversio (viitattu 18.7.2016).
  • Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.

Viitteet
  1. http://www.mummon.fi/tuote/mummon-mielihyva-perunahiutaleet-140-g-pakkausmuutos/
  2. Turtia s. 363.
  3. Grönros osa 2, s. 261.
  4. Turtia s. 298.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.