Lietuvos geležinkeliai

Lietuvos geležinkeliai (LG) eli Liettuan rautatiet on Liettuan kansallinen rautatieyhtiö. Yhtiön kotipaikka on Vilnassa. Vuonna 2009 yhtiön palveluksessa oli 10 506 henkeä.[1]

AB Lietuvos geležinkeliai
Liettuan rautatiet
Perustiedot
Lyhenne LG
Valtio Liettua
Kotipaikka Vilna
Osoite Mindaugo g. 12-14, LT-03603 Vilnius
Rataverkko
Verkoston pituus 1 765,4 km
Raideleveys 1 520 mm
Liikenne
Matkustajia, miljoonaa/vuosi 5,0 (2008), 4,4 (2009) [1]
Tavaramäärä, milj. tn/vuosi 55,0 (2008), 42,7 (2009) [1]
Kalusto
Veturit, kpl Tavaraliikenne: 34x ER20CF (Siemens), 96x 2M62, 40x M62

Henkilöliikenne: 5x TEP60, 4x TEP70, 4x TEP70BS

Vaihtotyöt:
1x TEM TMH, 41x ČME3, 37x TEM2, 1x TGK2.
Tavaravaunut, kpl 9 561
Kotisivu

Historiaa – rautateiden synty Liettuaan
Niemen-joen ylittävän radan rakentamista Kaunasissa noin 1864.

Rataverkko nykyisen Liettuan alueella sai alkunsa Venäjän keisarikunnan vuoden 1851 päätöksestä rakentaa rautatie Pietarin ja Varsovan välille.[2] Latviasta nykyisen Kaliningradin alueen rajalle ulottuvan Daugavpils–Vilna–Kaunas–Virbalis-linjan rakentaminen alkoi vuonna 1858. Aluksi rakennettiin runsaan 19 kilometrin radanpätkä Vilnan lähelle. Kesän 1860 loppuun mennessä oli rataosuus Daugavpilsistä Vilnaan valmis. Ensimmäinen juna saapui Vilnaan tätä rataa pitkin syyskuun 16. päivänä 1860. Kymmenen vuoden kuluessa Pietari–Varsova-rataa oli laajennettu nykyisen Valko-Venäjän Minskin suuntaan vievällä Lentvaris–Ukrainan Romny -yhteydellä. Samaa rataa jatkettiin Liepājaan, jossa oli tuolloin Venäjän keisarikunnan ainoa pääsääntöisesti läpi vuoden jäästä vapaana pysyvä satama Itämerellä. Vuonna 1873 valmistui myös edelliseen rataan liittyvä, Liettuan pohjoisosien läpi vievä Daugavpils–Radviliškis-rata.[2]

Nykyinen rataverkko ja tärkeimmät rautatieasemat
Vilnan asemarakennus.
Šiauliain asemarakennus.

Liettuan rataverkon pituus oli vuonna 2008 yhteensä 1 765,4 kilometriä. Tästä 122 kilometriä oli tuolloin sähköistettu. Raideleveys on pääsääntöisesti 1 520 mm, mutta hieman (21,8 km) myös 1 435 mm:n raideleveyden kiskoja on käytössä. Rataverkon asemia oli yhteensä 109.[3][4]

Tunnettuja rautatieasemia Liettuassa ovat:

Liityntä naapurimaiden rataverkkoihin

Liettuan rautateiden (LG) rataverkko liittyy luonnollisesti naapurimaiden ratoihin.[5] Naapurimaassa Puolassa raideleveys on kuitenkin 1 435 mm, mistä syystä junien vetureita ja vaunuja tai vaunujen telejä joudutaan vaihtamaan Puolan rajan tuntumassa. Muut naapurimaat käyttävät samaa raideleveyttä kuin Liettua (1 520 mm). Osa naapurimaiden rautatieyhtiöistä liikennöi myös Liettuan läpi kulkevia junia[6]:


    Katso myös: Rail Baltica

    Kuvia
    • Liettuan rautateiden (LG) pääkonttori Vilnassa.
    • Vilnan rautatieaseman edustaa 1800-luvun lopulla.
    • Liettuan rautateiden (LG) aiempaa kalustoa kapearaiteisella radalla.
    • LG:n juna Marcikonysin asemalla.
    • LG:n nykyistä veturikalustoa: Siemens ER20.
    • LG:n Vilnan rautatieaseman ja Vilnan lentoaseman välisessä liikenteessä käyttämä PESA 620M -vaunuyksikkö.

    Lähteet
    1. Annual report 2009 (Liettuan rautateiden vuosikertomus 2009) 2009. Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 11.8.2011. (englanniksi)
    2. The History Pages of Lithuanian Railways (Liettuan rautateiden historiasivut) 2007. Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
    3. Basic technical Data of the Railways 2008 (Liettuan rautateiden perustietoja) 2009. Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 3.3.2010. (englanniksi)
    4. Routes Map (of Lithuanian Railways) (Liettuan rautateiden reittikartta) Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 16.8.2011. (englanniksi)
    5. ~ubersichtskarte der Eisenbahnen in Europa (pdf) (Saksan DB:n Euroopan päärataverkon kartta) Die Bahn (DB), Saksa. Arkistoitu 12.8.2011. Viitattu 21.4.2010. (saksaksi)
    6. LDz - Route scheme (International Passenger traffic) (Latvian rautateiden kansainvälisen liikenteen kartta - liikennöitsijänä tytäryhtiö JSC “Starptautiskie pasažieru pārvadājumi”) ldz.lv. Viitattu 21.4.2010. (englanniksi)

      Aiheesta muualla
      This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.