Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta; Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika; (liettuaksi); Литовская Советская Социалистическая Республика; Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika; (venäjäksi)
1940–1941, 1944–1990
lippu	vaakuna
	; Liettuan sijainti Neuvostoliitossa
Valtiomuoto	neuvostotasavalta
osa	Neuvostoliittoa
Korkeimman neuvoston puheenjohtaja	Viimeinen:; Vytautas Landsbergis
Pääkaupunki	Vilna
Pinta-ala
– yhteensä	65 200[1] km²
Väkiluku (1989)	3 690 000[2]
– väestötiheys	56,6 / km²
Historia
– perustettiin	21. heinäkuuta 1940
– purettiin	11. maaliskuuta 1990
Viralliset kielet	liettua ja venäjä (de facto)
Kielet	liettua, venäjä ja puola
Valuutta	Neuvostoliiton rupla (SUR)
Kansallislaulu	”Liettuan neuvostotasavallan hymni”
Edeltäjä	Liettua
Seuraaja	Liettua
	Infobox OK

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (liett. Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika, ven. Лито́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) eli Liettuan SNT (liett. Lietuvos TSR, LTSR, ven. Лито́вская ССР, ЛССР, Litovskaja SSR, LSSR) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista.

Historia

Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmiman niin kutsutun Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Liettua määräytyi kuuluvaksi Saksan etupiiriin, mutta siirrettiin pian Neuvostoliitolle ja niin Liettuasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta Neuvostoliiton miehitettyä maan kesällä 1940. Neuvostoliitto liitti Liettuan sosialistiseen neuvostotasavaltaan myös Puolalta valtaamansa Vilnan alueen. Vuotta myöhemmin Neuvostoliittoon hyökännyt Saksa miehitti Liettuan operaatio Barbarossan alkuvaiheessa ja Wehrmachtin sotilashallinnon jälkeen liitti sen siviilihallintoonsa Liettuan päähallintopiirinä. Neuvostovalta palautettiin puna-armeijan etenemisen myötä syksyllä 1944.

Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja monet muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Josif Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä murhattiin ja kymmeniätuhansia karkotettiin muualle Neuvostoliittoon, erityisesti vuonna 1949 Siperiaan. Talous pakkokollektivisoitiin mikä vaikutti kielteisesti elintasoon varsinkin maaseudulla. Metsäveljinä tunnettu vastarintaliike jatkoi joidenkin vuosien ajan aseellista kamppailua neuvostovaltaa vastaan.

Huolimatta keskusvallan pyrkimyksistä integroida alue Neuvostoliittoon Liettua pysyi useimpia muita neuvostotasavaltoja yhtenäisempänä etnisesti, mikä osaltaan helpotti 1970-luvulla uudelleenvirinneitä itsenäisyyspyrkimyksiä jotka saivat lisää vauhtia neuvostotalouden kriisistä 1980-luvun lopulla. Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990, ensimmäisenä Baltian maista.

Lähteet

Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
ГОСУДАРСТВЕННЫЙ КОМИТЕТ СССР ПО СТАТИСТИКЕ: НАСЕЛЕНИЕ СССР ПО ДАННЫМ ВСЕСОЮЗНОЙ ПЕРЕПИСИ НАСЕЛЕНИЯ 1989 г., s. 9. ФИНАНСЫ И СТАТИСТИКА, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta Wikimedia Commonsissa

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[pi-1] Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).

[vä-2] ГОСУДАРСТВЕННЫЙ КОМИТЕТ СССР ПО СТАТИСТИКЕ: НАСЕЛЕНИЕ СССР ПО ДАННЫМ ВСЕСОЮЗНОЙ ПЕРЕПИСИ НАСЕЛЕНИЯ 1989 г., s. 9. ФИНАНСЫ И СТАТИСТИКА, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)