Liettuan puolustusvoimat

Liettuan asevoimat (liet. Lietuvos ginkluotosios pajėgos) on liettualainen organisaatio, jonka tärkein tehtävä on Liettuan sotilaallinen puolustaminen. Armeijassa on 20 000 aktiivista jäsentä (josta 2 000 siviiliä) ja 90 000 reserviläistä sekä 14 000 puolisotilaallisissa joukoissa.

Liettuan asevoimat

Liettuan asevoimien tunnus
Toiminnassa perustettu 1918, toiminta aloitettu uudelleen 1990
Valtio Liettua
Rooli asevoimat
Komentajat
Nykyinen komentaja Arvydas Pocius

Liettua lakkautti asevelvollisuuden vuonna 2008, mutta palautti sen vuonna 2015. Maa kutsuu noin 3 500 miestä joka vuosi yhdeksän kuukautta kestävään koulutukseen. Ensisijaisesti koulutetaan vapaaehtoisia, mutta jos heitä ole tarpeeksi valitaan 19–26-vuotiaiden miesten joukosta lisää arpomalla.[1][2] Asevoimien ylipäällikkönä toimii Liettuan presidentti, tällä hetkellä Dalia Grybauskaitė. Puolustusvoimien komentajana toimii kenraalimajuri Arvydas Pocius. Liettuan asevoimat jakautuu viiteen puolustushaaraan:

Asevoimien haarat

Maavoimat
Pääartikkeli: Liettuan maavoimat.
Liettualaisia sotilaita harjoituksissa

Liettuan maavoimien ytimen muodostaa ”Rautasudeksi” kutsuttu joukko-osasto, joka käsittää neljä panssaripataljoonaa ja yhden tykistöpataljoonan. Tulevaisuudessa Rautasusi-joukko-osasto tulee sisältämään myös ilmatorjunnan ja panssaritorjunnan. Maavoimat on aikomus modernisoida kokonaan vuoteen 2012, mikä käytännössä tarkoittaa kaluston ja aseiden vaihtamista nykyaikaisempiin.

Liettuan on tarkoitus uudistaa asevoimia siten, että vuodesta 2014 kymmenesosa maavoimien joukoista olisi valmis toimimaan nopeasti kansainvälisissä operaatioissa.

Merivoimat
Pääartikkeli: Liettuan merivoimat.
Liettuan merivoimien Vidar-luokan N42 Jotvingis

Liettuan merivoimien henkilöstö käsittää 700 jäsentä. Maan puolustamisen lisäksi merivoimat hoitaa merialueiden rajavartioinnin ja merimiinojen miinanraivauksen. 28. marraskuuta 2008 Liettuan merivoimat teki kaupat Ison-Britannian merivoimien kanssa kahdesta Hunt-luokan miinantorjunta-aluksesta, jotka aloittavat toimintansa Liettuan merivoimissa vuonna 2011.[3]

Ilmavoimat
Pääartikkeli: Liettuan ilmavoimat.

Ilmavoimien pääesikunta sijaitsee Kaunasissa. Liettuan ilmavoimat on aloittanut laajan nykyaikaistamisohjelman, jonka pääasiallisena tarkoituksena on saada laivasto täyttämään paremmin Naton standardeja. Suurimpana tavoitteena on vaihtaa vanha Neuvostoliiton ajan kalusto nykyaikaisempaan.

Vapaaehtoisjoukot
Pääartikkeli: Liettuan vapaaehtoisjoukot.
KASP:n sotilaita Afganistanissa.

Liettuan vapaaehtoisjoukot (KASP) on yksi Liettuan puolustusvoimien tärkeimmistä osista. Suurin osa joukkojen sotilaista toimii vapaaehtoisesti ilman palkkaa. KASP:n joukot ovat osallistuneet kansainvälisiin operaatioihin Balkanin maissa, Afganistanissa ja Irakissa.

Erikoisjoukot
Pääartikkeli: Liettuan erikoisjoukot.
Liettuan erikoisjoukkojen sotilaita harjoituksissa.

Žaliukai eli Liettuan erikoisjoukot on ollut olemassa de facto vuodesta 2002, mutta virallisesti se perustettiin vasta 3. huhtikuuta 2008. Erikoisjoukot koostuvat huolellisesti valituista, motivoituneista ja hyvin koulutetuista ammattilaisista. Erikoisjoukkojen toimintaan kuuluvat erikoistehtävät ja terrorismin torjunta.

Kalusto
Pääartikkeli: Luettelo Liettuan puolustusvoimien kalustosta
Liettualaisia sotilaita FIM-92 Stinger -ilmatorjuntaohjusten kanssa.

Liettuan asevoimien nykyinen tavoite on nykyaikaistaa kalusto Naton vaatimusten mukaiseksi. Modernin kaluston avulla Liettua pystyy toimimaan tehokkaammin liittolaistensa kanssa niin maan sisällä kuin sen ulkopuolella.

Kansainvälinen yhteistyö

Liettua ja NATO

Liettua liittyi Natoon virallisesti 29. maaliskuuta 2004, jolloin siitä tuli jäsenvaltio. Baltian ilmatilaa valvovat Naton jäsenmaiden hävittäjät käyttävät Liettuassa sijaitsevaa Zokniain lentokenttää (ks. Baltian ilmavalvonta).

Toiminta ulkomailla

Liettua on ottanut osaa kansainvälisiin operaatioihin vuodesta 1994 lähtien. Yhteensä 300 liettualaista sotilasta on ottanut osaa operaatioihin Afganistanissa, Irakissa, Kosovossa, Bosnia ja Hertsegovinassa ja Georgiassa. Vuodesta 2005 lähtien Liettua on osallistunut ISAF-kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa. Vuoden 1994 jälkeen Liettua on menettänyt kansainvälisissä operaatioissa kaksi sotilasta.

Baltian yhteistyö

Liettua on puolustuksellisesti yhteistyössä muiden Baltian maiden, Viron ja Latvian kanssa. Tärkeimmät hankkeet ovat:

  • BaltNet (Baltian ilmavalvontaverkosto)
  • BALTRON (Baltian laivasto-osasto)
  • BALTBAT (Baltian pataljoona)

Lähteet

Aiheesta muualla
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.