Liettua olympialaisissa

Liettua osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Pariisin kesäolympialaisissa 1924. Liettua oli mukana myös vuoden 1928 talvi- ja kesäkisoissa, mutta 1930-luvun kisoihin maa ei osallistunut. Toisen maailmansodan jälkeen liettualaisurheilijat edustivat Neuvostoliittoa vuosina 1952–1988. Itsenäisenä maana Liettua palasi olympialaisiin Barcelonan 1992 kesäkisoissa, joissa se voitti ensimmäisen kultamitalinsa. Talviolympialaisissa maa ei ole menestynyt.[1][2]

Liettua olympialaisissa
Maakoodi	LTU
Kotisivu	www.ltok.lt
Maan olympiamitalit
Mitalit Sija: 62 Kultaa 6 Hopeaa 7 Pronssia 13 Yhteensä 26
Kesäolympialaiset 1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 •
Talviolympialaiset 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1994 • 1998 • 2002 • 2006 • 2010 • 2014 • 2018 • 2022 •
Infobox OK

Liettuan menestyksekkäin urheilumuoto olympialaisissa on yleisurheilusta, mistä se on saavuttanut eniten mitaleita. Yleisurheilulajeista sen menestyksekkäin laji on kiekonheitto. Maan ensimmäinen olympiavoittaja oli kiekonheiton Barcelonassa 1992 voittanut Romas Ubartas. Virgilijus Alekna voitti kiekonheiton olympiakultaa Sydneyssä 2000 ja Ateenassa 2004. Maan muut olympiavoittajat ovat Sydneyssä kultaa naisten trap-ammunnassa voittanut ampuja Daina Gudzinevičiūtė, sekä Lontoossa 2012 100 metrin rintauinnin voittanut Rūta Meilutytė ja nykyaikaisen viisiottelun Laura Asadauskaitė.[1][2][3]

Neuvostoliiton joukkueessa kuusikymmentä liettualaista urheilijaa voitti olympiamitalin vuosina 1952–1988.[1] Varsinkin Neuvostoliiton koripallojoukkueessa liettualaiset olivat merkittävässä roolissa – vuoden 1988 kultamitalijoukkueessa oli neljä liettualaista pelaajaa.^lähde?