Lieskula

Lieskula[1] (ven. Ле́сколово, Leskolovo) on kylä ja maalaiskunta Leningradin alueen Seuloskoin piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Karjalankannaksen eteläosassa Pietarin ja Käkisalmen välisen rautatien varrella. Kylässä 4 300 ja kunnassa 8 200 asukasta (vuonna 2011)[2].

Lieskula
Ле́сколово, Leskolovo

Lieskula

Koordinaatit: 60°16′20″N, 30°27′40″E
Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Seuloskoin piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi kylä
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Väkiluku (2011) 8 200











Lieskulan kunta Seuloskoin piirin kartalla.

Maantiede

Lieskulan kunnan pinta-ala on 165,7 neliökilometriä. Se rajoittuu pohjoisessa Seloskoin piirin Kuivaisin, idässä ja etelässä Toksovan ja lännessä Ohalatvan kuntiin.[3] Pinta-alasta 53,8 % on metsää, 31,2 % maatalousmaata, 6,6 % sotilasaluetta ja 5,0 % asuinaluetta[4].

Kunnan alueella virtaavat Vuoleenjoki, Nenimäisenjoki eli Grusinajoki (ven. Gruzinka), Kalmankajoki, Palajoki, Raasjoki (Pippolovka), Halosinjoki (Roika), Rohmajoki (Rohma), Rohmaoja (Sifolovka), Sumosoja, Roikanpuro (Tšornaja) ja Jatkojoki (Jatki). Järviä ovat Valkjärvi (Valkijarvi), Itkolampi, Matalajärvi (Madalajarvi), Parakkilampi (Nirgynjarvi), Perolambi, Roikanjärvi (Roika), Saarijärvi (Sarijarvi) ja Syväjärvi (Sjuvejarvi).[5]

Asutus

Kunnan hallinnollinen keskus on Ylä-Osselkin kylä (ven. Verhnije Oselki). Keskuskylän ja Lieskulan lisäksi kuntaan kuuluvat Osselkin taajama (Oselki), Osselkin ja Perin asematajaamat sekä seitsemän kylää: Ala-Osselki (Nižnije Oselki), Anjala (Anjalovo), Haapsaari (Gapsary), Hittola (Hittolovo), Kiiskilä (Kiskelovo), Lehtoinkylä ja Rohma.[3]

Yli puolet kunnan väestöstä asuu Lieskulassa. Yli tuhannen asukkaan paikkakuntia ovat Osselkin taajama ja Ylä-Osselki. Kunnan alueella on 15 400 kesämökki- ja puutarhapalstaa, joiden perusteella loma-asukkaiden määräksi voidaan arvioida 37 000 henkeä.[6]

Historia

Seudulla on asunut inkerinsuomalaisia, jotka kuuluivat Lempaalan ja Toksovan luterilaisiin seurakuntiin. Vuonna 1848 Lieskulan kylässä asui 70 äyrämöistä ja 16 Suomen suomalaista. Ennen 1860-luvun alkua kylän talonpojat olivat tilanomistajan maaorjia.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Lieskulan kuului Pietarin kihlakunnan Kuivaisin volostiin. Vuonna 1896 siellä oli 23 taloa ja 159 asukasta, koulu, kauppa ja sepän paja. Vuonna 1926 perustettiin Kuivaisin piirin Lieskulan suomalainen kyläneuvosto, johon kuuluivat myös Anjalan, Haapsaaren, Halosin (Halozi), Kiiskilän, Oinaalan (Oinolovo), Osselkin, Tirrasmäen (Tirrozi) ja Vennäinkylän kylät sekä Perin asema. Kyläneuvostossa oli lähes 2 000 asukasta, joista suomalaisia oli 1 300 ja venäläisiä 600. Lieskulan kylässä asui vuonna 1926 135 suomalaista, 97 venäläistä ja kolme puolalaista. Kansallinen kyläneuvosto lakkautettiin vuonna 1939 ja suomalaiset karkotettiin muualle Neuvostoliittoon toisen maailmansodan aikana. Kylän osat oli Summasmäki, Keskikylä (suvut: Tirranen, Pentikäinen, Halonen, Suutarinen, Tuuhas), Seppälänmäki (Joronen, Tirranen, Hulkkonen) ja Revonpesät (Löyskä, Tuuhas).[7]

Liikenne, talous ja palvelut

Lieskulan kautta kulkee Pietarin, Metsäpirtin ja Käkisalmen välinen päällystetty maantie R33. Kunnan alueella on myös osia Pietarin ja Sortavalan välisestä A121-maantiestä. Pietarista pohjoiseen suuntautuvan rautatien varrella on Osselkin ja Perin asemat sekä Lieskulassa sijaitseva 39. kilometrin pysäkki. Rautatiellä liikennöi 32 matkustajajunaparia vuorokaudessa. Kunnasta on linja-autoyhteydet Prospekt Prosveštšenijan (25 kilometriä keskuskylästä) ja Devjatkinon (noin 30 kilometriä) metroasemille. Myös Perin aseman ja Osselkin välillä on linja-autoreitti.[8]

Tärkeimmät työnantajat ovat Venäjän rautateiden korjauspaja Haapsaaressa sekä Nevan suurkanala Lieskulan koillispuolella. Ala-Osselkin eteläpuolella on maatalousyritys Rutšjin sikala. Kunnassa on myös pienimuotoista metalli-, ompelimo-, puunjalostus- ja rakennustarviketeollisuutta. Suuri osa väestöstä työskentelee erilaisissa palveluammateissa.[9]

Lieskulan kylän palveluihin kuuluu kaksi lastentarhaa, keskikoulu, musiikkikoulu, kulttuuritalo, poliklinikka, posti ja pankki. Eräitä julkisia palveluja on myös Osselkissa ja Ylä-Osselkissa.[10]

Uskonto
  • Evankelinen kirkko "Leskolovochurch"

Nähtävyydet

Kulttuuriperintökohteita ovat Ylä-Osselkin, Kerrin ja Lieskulan kartanoiden puistoalueet sekä 1930-luvulla rakennettu linnoitusrakennelma Ylä-Osselkin lähellä[11].

Lähteet

Viitteet
  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 128. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2013).
  2. Projekt, s. 26, 29.
  3. Projekt, s. 14.
  4. Projekt, s. 27.
  5. Projekt, s. 16.
  6. Projekt, s. 30–31.
  7. Inkeriläisten Viesti 7-8/1967 ja 2/1968
  8. Projekt, s. 35–37.
  9. Projekt, s. 28–29.
  10. Projekt, s. 33–34.
  11. Projekt, s. 24.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.