Liepāja

Liepāja (saks. Libau, ven. Лиепая) on satamakaupunki ja Latvian kolmanneksi suurin kaupunki. Sen väkiluku oli 76 731 asukasta (väestönlaskenta 2011).[2] Kaupungin kauppasatama on Riian ja Ventspilsin jälkeen Latvian kolmanneksi suurin ja käytännössä jäätön ympäri vuoden.lähde?

Liepāja
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Liepāja

Koordinaatit: 56°31′N, 21°00′E
Valtio Latvia
Perustettu 1253
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Uldis Sesks
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 60,4 km²
Väkiluku (2016)  ([1]) 78 144
 – Väestötiheys 1 294 as./km²









Historia

[3][4]

Perustaminen

Itämeren rannikolla Kuurinmaalla sijaitseva kaupunki mainitaan historiallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1253. Kalparitaristo perusti Saksalaisen ritarikunnan rajamaille siirtokunnan ja antoi sille nimen Libau vuonna 1263. Liepāja-nimi otettiin käyttöön vuonna 1560.lähde?

Keskiajalla kauppapaikka tunnettiin latinankielisellä nimellä Liva Portus.[5] Kuurinmaan kreivi Friedrich Kettler hankki Liepājalle kaupunginoikeudet Puolan kuninkaalta Sigismund III Vaasalta vuonna 1625.lähde?

Venäjän keisarikunnan osana

Liepāja ja Kuurinmaa luovutettiin Venäjän keisarikunnalle vuonna 1795 Puolan kolmannen jaon yhteydessä. 1800-luvulla Liepājasta (ven. Либава, Libava) tuli Venäjän Baltian alueen tärkein satamakaupunki. Vuonna 1840 tämän Kuurinmaan kuvernementtiin kuuluneen kaupungin väkiluku oli 10 992.[6]

Liepājan ja Romnyn (Ukrainan Sumyn alue) välinen rautatie avattiin vuonna 1879 ja rakennettiin Liepājan rautatieasema. Merkittävä osuus Venäjän viennistä kulki Liepājan läpi. Vuonna 1900 määrä oli seitsemän prosenttia koko Venäjän viennistä. Vuonna 1906 avattiin suora laivayhteys Yhdysvaltoihin, jonne lähti Liepājan kautta yli 40 000 siirtolaista vuodessa.lähde?

Liepājan satamassa kävi vuonna 1913 noin 1 783 laivaa, ja sataman kautta kulki Venäjälle arviolta 1 548 119 tonnia rahtia.lähde?

Jääkäripataljoona 27 saapuu paraatista valakaupungissaan kesällä 1917.

Ensimmäisen itsenäisyyden aika ja hetki pääkaupunkina

Latvian ensimmäisen itsenäisyyden aikana Liepāja toimi pääkaupunkina puoli vuotta, koska väliaikaishallitus oli paennut laivalla Riiasta. Liepāja on varuskunta- ja valakaupunkina läheisesti kytköksissä Suomen jääkäriliikkeen historiaan. Suomalaisten jääkärien muistolaatta on Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.lähde?

Toinen maailmansota ja juutalaisten kohtalo
Saksan vallan aikana kaupungissa leimattu postimerkki

Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli vuorotellen Neuvostoliiton ja Saksan joukkojen miehittämä.lähde?

Liepāja (jidd. ליבאַװע) oli aikoinaan merkittävä juutalaiskeskus, jossa asui ennen toista maailmansotaa yli seitsemäntuhatta juutalaista. Lähes koko yhteisö tuhottiin kaupungin jouduttua saksalaisten joukkojen haltuun 29. kesäkuuta 1941. Suurin joukkosurma tapahtui kaupungin ulkopuolella Šķēden dyyneillä joulukuun puolivälissä 1941, jolloin Einsatzgruppe A ja Latvian poliisi teloittivat yli 2 700 juutalaista ja muuta kolmen päivän aikana. Loputkin siirrettiin sodan loppuvaiheissa tuhoamisleireille Auschwitziin ja Stutthofiin.[7]

Kaupungissa oli sodan päättyessä vain kourallinen juutalaisia[8], eikä heidän ennen sotia kukoistanut kulttuurinsa ole sittemmin koskaan toipunut holokaustista.lähde?

Katso myös: Liepājan joukkomurhat

Neuvostovuodet

Neuvostoliiton liitettyä Latvian itseensä sieltä karkotettiin noin tuhat ihmisiä Siperiaan, ja monet pakenivat Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja Länsi-Eurooppaan. Neuvostomiehityksen aikana Liepāja oli suljettu kaupunki, jonne pääsi vain kulkuluvalla. Neuvostoarmeija perusti Liepājaan Baltian laivaston päätukikohdan, ja kaupunki suljettiin täysin yleisöltä 1960-luvun lopulla. Koko kaupunki oli sotilasaluetta, ja 26 000 armeijan henkilökuntaan kuuluvaa asui siellä.lähde?

Itsenäisen Latvian osana

Latvian itsenäistyttyä 1991 alkoi Liepāja avautua ja kehittyä, ja kaupungin ennen sotaa vilkas kauppasatama avattiin jälleen. Viimeiset venäläiset joukot lähtivät 1994, ja 1997 Liepājassa avattiin verotuksellisin keinoin erikoiskohdeltu vapaakauppavyöhyke. Entinen Puna-armeijan sotilastukikohta Karosta on nykyään avoinna yleisölle.lähde?

Väestö

Asukasluvun kehitys
Vuosi 1840[6] 1897[9] 1939[4] 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2000[14] 2011[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&010992.&&&&0010 992 &&&&&&&&&&064489.&&&&0064 489 &&&&&&&&&&053000.&&&&0053 000 &&&&&&&&&&071464.&&&&0071 464 &&&&&&&&&&092884.&&&&0092 884 &&&&&&&&&0107663.&&&&00107 663 &&&&&&&&&0114462.&&&&00114 462 &&&&&&&&&&089448.&&&&0089 448 &&&&&&&&&&076731.&&&&0076 731
  • Näkymä torilta.
    Näkymä torilta.
  • Vanha kauppahalli.
    Vanha kauppahalli.
  • Keskustan kävelyaluetta.
    Keskustan kävelyaluetta.
  • Katolinen Pyhän Josefin katedraali.
    Katolinen Pyhän Josefin katedraali.
  • Pyhän Annan kirkko.
    Pyhän Annan kirkko.
  • Karostan ortodoksikatedraali kaupungin pohjoisosassa.
    Karostan ortodoksikatedraali kaupungin pohjoisosassa.
  • Liepājan yliopistoa.
    Liepājan yliopistoa.
  • Kaupungin rautatieasema.
    Kaupungin rautatieasema.
  • Metallitehtaan piippu.
    Metallitehtaan piippu.
  • Liepājan Metalurg jalkapallojoukkueen pelaajia.
    Liepājan Metalurg jalkapallojoukkueen pelaajia.
  • Itämeren hiekkarantaa.
    Itämeren hiekkarantaa.
  • Postimerkki kaupungin kunniaksi (2004).
    Postimerkki kaupungin kunniaksi (2004).

Lähteet
  1. «Latvijas iedzīvotāju skaits pašvaldībās pagastu dalījumā» (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Available tables on Final results of the Population and Housing Census 2011 (Latvian väestönlaskenta 2011. Tietokanta 18.01.2012. Websivulta voi valuita haluamansa taulukot) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
  3. Liepaja (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  4. Liepaja (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  5. Encyclopaedia of Jewish Communities Latvia and Estonia Viitattu 8.1.2010
  6. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaupunki löytyy julkaisun sivulta 18/41 otsikon Kurljandskaja gubernija (Kuurinmaan kuvernementti) yhteydestä nimellä Libava) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  7. Liepāja Jews 1941–1945 Viitattu 6.1.2010
  8. Yad Vashem, The Righteous Among the Nations: Liepāja (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 6.1.2010
  9. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Kurljandskaja gubernija (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kuurinmaan kuvernementti, kaupungin nimenä Libava) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  10. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  11. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  12. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  13. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2013. (venäjäksi)
  14. 2000 Round of Population and Housing Censuses in Estonia, Latvia and Lithuania (Yhteistilasto Baltian maiden väestönlaskennasta 2000. Daugavpilsin väkiluku sivuilla 61/64) csb.gov.lv. Viitattu 3.5.2013. (englanniksi)
    Kaupungin satama- ja teollisuusaluetta.

    Aiheesta muualla
    • Matkaopas aiheesta Liepāja Wikimatkoissa
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.