Libyan Arab Airlinesin lento 1103

Lento 1103 lähestyi Tripolia, kun lennonjohto pyysi sitä lentämään odotuskuviota Papa Echo -radiomajakan luona lähellä lentokenttää, 3 000 jalan korkeudessa. Kello 8.05 miehistölle kerrottiin odotuksen jatkuvan vielä kolme minuuttia, jotta juuri lentoon lähtenyt MiG-23UB voisi ohittaa koneen. MiG-23 nousi ylöspäin kääntyen samalla vasemmalle ja suuntasi kohti Papa Echo -majakkaa. Noin 3 000 jalan korkeuteen päästyään MiG-23 osui lennon 1103 sivuvakaimeen, jolloin koneen pyrstö irtosi. Lento 1103 joutui hallitsemattomaan syöksyyn. MiG-23:n molemmat lentäjät pelastautuivat heittoistuimella.[1] Onnettomuudesta syytettiin hävittäjässä olleita lentäjää ja kouluttajaa, ja he saivat vuosien vankeustuomion.[3]

Onnettomuuden jälkeen Libyan siviili-ilmailuviranomaisen edustaja kertoi lehdistölle, ettei hänellä ollut lupaa kertoa onnettomuudesta mitään, ei edes osallisena olleen matkustajakoneen tyyppiä.[5] Uhrit haudattiin joukkohautaan Tripolin ulkopuolelle. Ulkomaalaisten uhrien ruumiita ei palautettu kotimaihinsa, eikä heidän läheisiään päästetty aluksi vierailemaan hautapaikalla.[6]

MiG-23-koneessa ollut kouluttaja Abdel Majid Tayari, joka joutui onnettomuudeen jälkeen vankilaan, kertoi Muammar Gaddafin kuoleman jälkeen, että koneet eivät törmänneet. Sen sijaan hän kertoi matkustajakoneen räjähtäneen itsekseen, ja joko koneen kappaleiden tai paineaallon pudottaneen liian lähellä olleen MiG-23:n.[3] Libyaa syytettiin onnettomuuden aikaan osallisuudesta Lockerbien pommi-iskuun, ja onkin epäilty, että Gaddafi halusi koneen räjähtävän Välimeren yllä, jotta voisi syyttää Yhdysvaltain laivastoa kostoiskusta. Kun koneeseen asetettu pommi ei räjähtänyt, Gaddafi määräsi koneen ammuttavaksi alas.[4]

Toisen teorian mukaan Gaddafin hallinto halusi onnettomuuden järjestämällä näyttää länsivalloille, miten näiden asettamat pakotteet haittasivat matkustajakoneiden huoltoa ja aiheuttivat siten siviiliuhreja.[7] Gaddafin alaisuudessa diplomaattina toiminut, sittemmin länsivaltoihin loikannut Ali Aujali kertoi, että Gaddafi halusi onnettomuuden lavastamalla osoittaa tavallisen kansan kärsivän ”länsimaisen terrorismin” vaikutuksista.[8]

Libyan hallitus on luvannut tutkia tapahtumat uudelleen.[4]

Ensimmäinen muistotilaisuus onnettomuuden uhreille järjestettiin lähellä Tripolia vuonna 2011, 19 vuotta onnettomuuden jälkeen.[9] Vuoden 2012 muistotilaisuuteen osallistunut Libyan kansalliskokouksen puheenjohtaja Mohammed Megaryef kertoi, että viranomaisilla on mahdollisuus selvittää totuus tapahtumista.[10]