Libreville

Librevilleä valokuvassa vuodelta 1899.

Nykyisen Librevillen alueen alkuperäisasukkaita ovat alueen 1500-luvulla asuttaneet mpongwet.[2] Libreville sai alkunsa Édouard Bouët-Willaumez vuonna 1843 perustaman Comptoir du Gabonin rakennuttamasta kylästä. Comptoir du Gabonin tarkoituksena oli toimi orjakauppaa vastaan ja sen tukikohta perustettiin Gabonin estuaariin paikalle, jonka Bouët-Willaumez oli saanut paikalliselta kuninkaalta nimeltä Denis Rapontchombo vuonna 1839. Ranskalaiset levittivät täältä käsin vaikutusvaltaansa uusilla sopimuksilla eri paikallisten päällikköjen kanssa. Vuonna 1849 yhteensä viisikymmentä Elizia tai Ilizia-nimiseltä laivalta vapautettua orjaa tuotiin Gaboniin Senegalista ja heidät asutettiin nimen Libreville (suom. vapaakaupunki) saaneeseen kylään. Nimen antoi Bouët-Willaumez ja se oli viittaus Freetownin kaupunkiin Sierra Leonessa, jonne britit olivat samaan tapaan asuttaneet vapautettuja orjia jo aikaisemmin. Vuonna 1850 Fort d’Aumale päätettiin siirtää meren rannikolta Okolon ylängölle Librevillen lähelle ja vuonna 1865 paikalle rakennettiin myös hallinnollinen rakennus, sairaala ja sotilaiden rakennuksia. Kun Ranskan Kongon siirtomaa perustettiin vuonna 1888 oli laajentunut käsittämään myös lähialueen kyliä ja vuosisadan loppuun saakka se oli alueen ainoa kaupunki, sekä ranskalaisen hallinnon keskus alueella. Se menetti asemansa kun Ranskan päiväntasaajan Afrikka perustettiin vuonna 1910 ja pääkaupunki siirtyi Brazzavilleen.[3]

Gabonin siirtomaata alettiin kehittää toden teolla vasta 1900-luvun alussa ja Libreville hyötyi kehityksestä paikallsiena hallinnon keskuksena. Gabonpuun hyödyntäminen toi mukanaan taloudellisen kasvun ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä ja Gabonissa siiryttiin omavaraistaloudesta markkinatalouteen. Paikallisia luonnonvaroja hyödyntävät yhtiöt perustivat konttorinsa Librevilleen, mikä loi työpaikkoja ja niiden tarpeisiin kehitettiin infrastruktuuria, kuten satamia ja iemäröintiä. Vuonna 1940 kaupunki liitettiin teillä Owendoon, Kangoon ja Lambarénén. Kaupunkiin saapui asukkaita muualta Gabonista ja Länsi-Afrikassa, missä he sekoittuivat paikallisten mpongwejen kanssa. Gabonin itsenäistyttyä muuttoliike kaupunkiin lisääntyi etenkin öljyn löytymisen tuoman taloudellisen kasvun takia. Monet uusista asuinalueista muodostuivat slummeiksi. Nykyaikaisemman kaupunkikuvan Libreville sai vuonna 1977, jolloin rakennettiin uusia rakennuskia ja teitä kaupungissa järjestettyä Afrikan yhtenäisyysjärjestön kokousta varten.[3] Vuonna 1990 kaupungissa oli laajoja poliittisia levottomuuksia.[2] Väkivaltaisuuksia kaupungissa syttyi myös presidentti Ali Bongo Ondimban uudelleenvalinnan yhteydessä vuonna 2016.[4]

Puu on ollut pitkään Gabonin tärkeimpiä vientituotteita. Gabonpuun lisäksi maasta viedään eebenpuuta, pähkinäpuuta ja mahonkia. Muihin vientituotteisiin lukeutuvat esimerkiksi kaakao ja kumi. Puuhun liittyen Librevillessä toimii sahoja ja vaneritehtaita, joiden lisäksi on esimerkiksi elintarvike- ja laivanrakennusteollisuutta.[2] Kaupunki on hyötynyt Gabonista löydetyitä öljyvaroista[3], mutta suurimmat öljykentät sijaitsevat Port-Gentilin alueella.[5]

Rakennuksia Librevillessä.

Vuoden 2013 väestönlaskennan mukaan Librevillen asukasluku oli noin 703 900.[1][6] Alueen alkuperäisasukkaita ovat mpongwet. Sittemmin kaupunkiin on muuttanut asukkaita muualta Gabonin maaseudulta ja siirtomaa-aikana myös Länsi-Afrikasta. Kaupungin uudet asukkaat ovat keskittyneet esimerkiksi Nombakelen ja Derrière la prisonin tai Derrière l’hopitalin kaupunginosiin.[3] Kamerunista lähtöisin olevat fangit[2] asettuivat etenkin Lalalan kaupunginosaan.[3]

Libreville on Gabonin koulutuksen keskus ja kaupungissa toimii vuonna 1970 toimintansa aloittanut Omar Bongon yliopisto.[2]

Kaupungin pohjoispuolella sijaitsee Léon-Mban kansainvälinen lentoasema (LBV), joka toimii myös lentoyhtiö Air Gabonin pääpaikkana. Lentoasema on nimetty Aéroport international Léon Mbaksi maan ensimmäisen presidentin Léon Mban mukaan. Sieltä on lentoja yli 74 kohteeseen: Frankfurtiin, Pariisiin ja useihin Afrikan maihin.[7] Kaupungin tieyhteydet sisämaahan ovat parantuneet ajan myötä.[2]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Libreville Wikimedia Commonsissa