LibreOffice

LibreOffice koostuu kuudesta ohjelmasta:

Nimi		Kuvaus
	Writer	Tekstinkäsittelyohjelma, jolla on samanlaiset toiminnot ja tiedostotuki kuin Microsoft Word tai WordPerfect. Siinä on laajat WYSIWYG-tekstinkäsittelyominaisuudet, mutta sitä voidaan käyttää myös perustekstieditorina. Sillä voi myös luoda täytettäviä lomakkeita.[3][4]
	Calc	Taulukkolaskentaohjelma, joka on samankaltainen kuin Microsoft Excel tai Lotus 1-2-3. Siinä on useita ainutlaatuisia ominaisuuksia, mukaan lukien järjestelmä, joka määrittää automaattisesti sarjan kaavioita käyttäjän saatavilla olevien tietojen perusteella.[3][5]
	Impress	Esitysohjelma, joka muistuttaa Microsoft PowerPointia. Impress tukee useita tiedostomuotoja, mukaan lukien ODP, PPTX ja SXI.[3][6]
	Draw	Vektori-, rasterigrafiikkaeditori ja diagrammityökalu, joka on samankaltainen kuin Microsoft Visio, CorelDRAW ja Adobe Photoshop.[3][7]
	Math	Kaavaeditori matemaattisten kaavojen luomiseen ja muokkaamiseen. Sovellus käyttää kaavojen luomiseen XML-muunnelmaa OpenDocument-määrittelyn mukaisesti. Nämä kaavat voidaan sisällyttää muihin LibreOffice-ohjelmien, kuten Writerin tai Calcin luomiin, dokumentteihin.[3][8]
	Base	Tietokantojen hallintaohjelma, joka on samankaltainen kuin Microsoft Access. LibreOffice Basen avulla voidaan luoda ja hallita tietokantoja, sekä genroida lomakkeita ja raportteja tietokannan sisällöstä.[3][9]

OpenOfficen yhteisö päätti syyskuussa 2010 irtautua Oraclesta ja perustaa riippumattoman säätiön jatkamaan hanketta nimellä LibreOffice. Tämä uusi yhteisö on ehdottanut, että Oracle voisi liittyä hankkeeseen jäseneksi ja luovuttaa OpenOffice.org-tuotemerkin.[10][11][12]

Yhteisö on ilmoittanut, että Document Foundation on perustettu, jotta noudatettaisiin alkuperäistä asiakirjaa, jonka mukaan hankkeen tulee olla riippumaton.[11]

LibreOfficen kehitys aloitettiin OpenOfficen versiosta 3.2, ja versionumerointikin jatkuu suoraan siitä. LibreOfficen ensimmäinen vakaa versio 3.3.0 julkaistiin 25. tammikuuta 2011.

29. tammikuuta 2020 julkaistu versio 6.4 parantaa suorituskykyä ja edelleen parantaa yhteensopivuutta.[13] 75 prosenttia muutoksista on peräisin henkilöiltä yrityksissä kuten Collabora ja Red Hat.[13]

Version 7.0 julkaisusta ilmoitettiin 5. elokuuta 2020.[14] Uudistuksia ovat muun muassa tuki OpenDocument versiolle 1.3, Vulkan-pohjainen grafiikkaprosessorin tuki Skia-kirjaston avulla ja parempi yhteensopivuus Microsoftin Officen dokumenttimuotojen kanssa.[14]

Aikajanassa ovat kuvattuina StarOffice- ja OpenOffice.org-ohjelmistojen tärkeimmät seuraajat. Sininen: Apache OpenOffice. Vihreä: LibreOffice.

Syntyessään LibreOffice peri 15 vuotta vanhan laajan ja monimutkaisen koodikannan, jonka kehitys oli käynyt jähmeäksi osin siksi, että liian isojen muutosten pelättiin tuovan esiin piileviä ongelmia. LibreOfficen kehittäjäyhteisö päätti ruveta uudistamaan koodikantaa rivakasti silläkin uhalla, että varhaisten julkaisuversioiden vakaus tästä kärsisi.[15] Kehitystyössä on omaksuttu periaate, että ongelmiin törmääminen voi loppujen lopuksi olla hyväkin asia, koska silloin ne voidaan korjata.[16] Käytännössä ohjelmistoa pyritään kehittämään pienin askelin mutta aiempaa ketterämmin ja yhteisölähtöisesti.[17]

LibreOfficen kehitystä tahdittaa tiivis julkaisuaikataulu, jolla pyritään varmistamaan, että ohjelmiston uudet ominaisuudet tulevat nopeasti yleisesti saataville. Suunnilleen puolen vuoden välein julkaistaan uusi versio (x.y.0), joka saa aikataulutettuja korjauspäivityksiä (x.y.1, x.y.2 ja niin edelleen) aluksi kuukauden ja myöhemmin parin kuukauden välein. Jokaista versio- ja korjausjulkaisua edeltää pari kolme julkaisuehdokasta (release candidate, esimerkiksi x.y.z-rc1 tai lyhyemmin x.y.z.1), joista viimeinen julistetaan vakaaksi, mikäli siinä ei ilmene merkittäviä ongelmia.[18]

Koko ajan saatavilla on kaksi vakaata versiota – niistä vanhempi erityisesti varovaisille käyttäjille, sillä ensimmäisiä julkaisuversioita suositellaan ensisijaisesti kokeilunhaluisille käyttäjille. Kunkin version virallinen tuki umpeutuu noin yhdeksän kuukauden kuluttua alkuperäisestä julkaisusta, kun uudemman version arvioidaan kypsyneen riittävän vakaaksi kaikkein varovaisimmillekin käyttäjille, mutta esimerkiksi Linux-jakelut tai riippumattomat kehittäjät voivat tarjota tietoturvapäivityksiä vanhempiinkin versioihin.[18]

• Verkkosivusto
• The Document Foundation -säätiö (englanniksi)