Levofloksasiini

Levofloksasiini (C18H20FN3O4) on fluorokinoloneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä laajakirjoisena antibioottina.

Levofloksasiini
Levofloksasiini
Levofloksasiini
Systemaattinen (IUPAC) nimi
(S)-9-fluori-2,3-dihydro-3-metyyli-10-(4-metyylipiperatsin-1-yyli)-7-okso-7H-pyrido[1,2,3-de]-1,4-bentsoksatsiini-6-karboksyylihappo
Tunnisteet
CAS-numero 100986-85-4
ATC-koodi J01MA12
PubChem 149096
DrugBank DB01137
Kemialliset tiedot
Kaava C18H20N3FO4 
Moolimassa 361,37
SMILES Etsi tietokannasta: eMolecules, PubChem
Farmakokineettiset tiedot
Hyötyosuus 90 %[1]
Proteiinisitoutuminen 24–38 %[2]
Metabolia Ei metaboloidu
Puoliintumisaika 7 h[1]
Ekskreetio Virtsan mukana
Terapeuttiset näkökohdat
Raskauskategoria

?

Reseptiluokitus


Antotapa Oraalinen, intravesooni

Vaikutusmekanismi ja käyttö

Levofloksasiini on ofloksasiinin S-enantiomeeri yhdisteellä on bakteereja vastaan 8–128-kertainen teho verrattuna raseemiseen ofloksasiiniin. Muiden fluorokinoloniantibioottien tavoin levofloksasiinin teho perustuu bakteerien DNA-gyraasientsyymin inhibointiin, jolloin bakteeri ei kykene syntetisoimaan RNA:ta, kopioimaan DNA:ta eikä lisääntymään.[1][2][3][4][5]

Levofloksasiini tehoaa moniin bakteereihin muun muassa Streptococcus- ja Staphylococcus-suvun lajeihin ja Haemophilus influenzaeen. MRSA-bakteeri on sille usein resistentti ja grampositiivisia bakteereita vastaan levofloksasiinin teho ei ole yhtä hyvä kuin gramnegatiivisia bakteereita vastaan. Lääkeainetta voidaan käyttää muun muassa keuhkokuumeen ja keuhkoputkentulehduksen hoidossa sekä virtsatieinfektioiden hoitoon. Levofloksasiinia voidaan ottaa joko suun kautta tablettina tai annostella ruiskeena laskimoon.[1][2][3][6][5]

Haittavaikutukset

Levofloksasiini on yleisesti ottaen hyvin siedetty lääkeaine. Tyypillisimmät haittavaikutukset ovat ruuansulatuskanavan oireet kuten huonovointisuus ja vatsakipu. Muita lääkkeen käytöstä aiheutuvia haittavaikutuksia voivat olla myös päänsärky ja väsymys.[4]

Eräs harvinainen haittavaikutus on jänteiden tai nivelsiteiden kipu ja tulehdus, jotka voivat johtaa repeämään. Tätä esiintyy useimmiten akillesjänteessä.[7]

Valmistus

Levofloksasiinia voidaan erottaa raseemisesta ofloksasiinista resoluution avulla joko kiteyttämällä tai entsymaattisesti. Yhdisteen synteesiin on kehitetty myös asymmetrinen synteesimenetelmä.[5]

Lähteet
  1. Pekka T. Männistö & Raimo K. Tuominen: 53. Nukleiinihappoihin vaikuttavat mikrobilääkkeet Farmakologia ja toksikologia. Medicina. Arkistoitu 6.2.2005. Viitattu 19.10.2014.
  2. Levofloxacin DrugBank. Viitattu 19.9.2014. (englanniksi)
  3. John. F. Kadow, J. F. Barrett, D. Beaulieu, T. J. Dougherty, N.A. Meanwell, K. A. Ohemeng-Paratek & B. Ryan: Antibacterial Agents, Quinolones, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2002. Viitattu 19.10.2014
  4. Jeffrey K. Aronson: Meyler's Side Effects of Antimicrobial Drugs, s. 758–768. Elsevier, 2009. ISBN 9780444532725. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.10.2014). (englanniksi)
  5. Douglas Scott Johnson, Jie Jack Li: The art of drug synthesis, s. 45–54. Wiley-Interscience, 2007. ISBN 978-0-471-75215-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 19.10.2014). (englanniksi)
  6. Jukka Lumio: Fluorokinolonien käyttö. Duodecim, 1999, 115. vsk, nro 3, s. 304. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 20.10.2014.
  7. Pakkausseloste: Levofloxacin Orion 500 mg kalvopäällysteiset tabletit (pdf) 27.9.2017. Fimea. Arkistoitu 18.1.2018. Viitattu 17.1.2018.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.