Leveäraiteinen rautatie
Leveäraiteinen rautatie on sellainen rautatie, jonka raideleveys eli kiskojen sisäpintojen välinen etäisyys on suurempi kuin normaaliraideleveys eli 1 435 millimetriä (4 jalkaa 8½ tuumaa). Tällaista raideleveyttä kutsutaan leveäksi raideleveydeksi (engl. broad gauge, saks. Breitspur). Leveäraiteisella radalla käytetään leveäraidevetureita ja leveäraiteista liikkuvaa kalustoa, joka on joko leveälle raideleveydelle alun perin valmistettu tai muunneltu jostain muusta raideleveydestä.
Vaikka maailman yleisimmin käytetyksi standardileveydeksi on muodostunut 1 435 millimetriä jo yli sata vuotta sitten, ei leveäraiteisilla raideleveyksillä ole vastaavassa mielessä milloinkaan ollut mitään tiettyä standardileveyttä, vaan raideleveydet ovat muotoutuneet eri teollisuudenalojen, kalustonvalmistajien ja maiden käyttötarpeiden ja resurssien mukaan. Esimerkiksi Suomen rataverkon raideleveys 1 524 millimetrin (5 jalkaa), entisen Neuvostoliiton alueella käytössä oleva 1 520 millimetrin raideleveys sekä Irlannin rataverkon 1 600 millimetrin raideleveys ovat leveitä raideleveyksiä.
Raitioteitä ei yleensä luokitella leveä- tai kapearaiteisiksi rautateiksi, vaikka niiden kalusto kulkee usein kapearaiteisella ja joskus myös leveäraiteisella radalla.
Historia
Keisarillisen Venäjän ja sen 1800-luvun lopulla hallitsemien alueiden leveät raideleveydet ovat peräisin Yhdysvaltain etelävaltioiden sen aikaisesta viiden jalan (1 524 mm) raideleveysstandardista. 1950-luvulla Neuvostoliitossa suoritettiin SI-järjestelmän mukainen raideleveyden standardointi millimetrien tasakymmeniin, jolloin näiden alueiden raideleveydeksi tuli 1 520 millimetriä. Sitä vastoin Suomessa on edelleen käytössä alkuperäinen keisarillisella Venäjällä käyttöönotettu viiden jalan raideleveys.
Epästandardin raideleveyden vaikutukset
Suomen logistisen sijainnin vuoksi yksi maan tärkeistä kauppakumppaneista on Venäjä, ja itään päin jatkuvaa maayhteyttä on hyödynnetty myös rautatieliikenteessä. Venäjän raideleveyttä hyvin lähellä olevan raideleveyden käyttäminen helpottaa raaka-aine- ja tavarakuljetuksia maiden välillä, koska 4 mm:n leveysero ei estä rautatiekaluston käyttöä molemmilla raideleveyksillä.
Sen sijaan junayhteyttä länteen on standardista poikkeavan raideleveyden vuoksi vaikea saada merkittävässä määrin toimimaan, ja vaunujen kuljettaminen junalautoilla ei samasta syystä ole laajassa mitassa kannattavaa.[1] Poikkeava raideleveys vaikeuttaa myös rautatietoiminnan kilpailuttamista ja nostaa hankinta- ja ylläpitokustannuksia.[2][3]
Leveitä raideleveyksiä
- viiden jalan Yhdysvaltojen etelävaltioissa käytössä olleet (5′ eli 1 524 mm) raideleveydet
- 1 524 mm: Suomi (ja Kongressi-Puola vuoteen 1918, jolloin maa siirtyi standardiraideleveyteen).
- 1 520 mm: Venäjän federaatio ja muut entiset neuvostotasavallat sekä Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton aikoinaan turvallisuustakaama Mongolian tasavalta.
- Irlannin raideleveys
- 1 600 mm
- Pyreneitten niemimaan raideleveydet (5′ 51⁄2″ eli 1 663,7 mm)
- 1 676 mm: Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Argentiina ja Chile
- 1 674 mm: Espanja. Espanjalaiset kävivät sotaa Napoleonin aikoina Ranskaa vastaan brittien tuella. Vuoristoisuudestaan huolimatta Espanjalla on leveä raideleveys.
- 1 665 mm: Portugali.
Lähteet
- Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylävirastosta ja liikenteen turvallisuusvirastosta, 23.3.2008, kohta 2.2
- Liikenne- ja viestintäministeriö (Työryhmä selvittämään rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista)[vanhentunut linkki]
- "Radanpidon töiden toimintamallin kehittäminen - Työryhmän loppuraportti" / Liikenne- ja Viestintäministeriön Julkaisuja 35/2008
| Rautatieliikenne | |
|---|---|
| Metroliikenne | |
| Raitioliikenne | |
| Turvalaitteet | |
| Raideleveys | |
| Suomessa |