Kivi- ja Levalammen tekojärvi

Kivi- ja Levalammen tekojärvi [1][2] on Pohjanmaalla Laihialla ja Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa, kahdeksan kilometriä Jurvan kirkolta pohjoiseen, sijaitseva tekojärvi.[2][1]

Kivi- ja Levalammen tekojärvi

Tekojärvi kesäkuussa 2022
Valtiot Suomi
Paikkakunta Laihia, Kurikka (Jurva)
Koordinaatit 62°46′37″N, 22°01′05″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Närpiönjoki [1]
Järvinumero 39.005.2.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 78,5 m [1]
Rantaviiva 29,359 km [2]
Pinta-ala 8,32444 km² [2]
Saaria 23 [1]
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]

Maantietoa

Tekojärvi on muodostunut Pukannevalle rakennetun itä-länsi-suuntaisen padon pohjoispuolelle. Nousevan veden alle jäivät esimerkiksi Kivilampi ja Levalampi sekä osia Levanevaa. Järven pinta-ala on 830 hehtaaria eli 8,3 neliökilometriä. Se on 5,4 kilometriä pitkä ja 2,0 kilometriä leveä. Sillä on yhtenäinen järvenselkä, koska suuria niemiä tai lahtia ei ole ja saaret ovat pieniä ja ne sijaitsevat rantojen tuntumassa. Järven pohjoisrannat ovat matalia ja soistuviaa aluetta, joka johtuu sen kuulumisesta Levanevaan. Järven muut rannat ovat metsämaata, joka on osin soistuvaa metsää.[2][1]

Järven rantaviivan pituus on 29 kilometriä. Siitä 2,1, kilometriä on eteläpäähän rakennettua patoavallia. Sen rannoille on rakennettu yhdeksän vapaa-ajan asuntoa, mutta ei yhtään kiinteää asuntoa.Järven rantojen tärkein tie, joka haarautuu itään seututieltä 687, kulkee patovallilla. Muut tiet johtavat muun muassa vapaa-ajan asunnoille. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaraja kulkee järven poikki. Pohjoispuolella sijaitsee Laihia ja etelässä Kurikka.[2][1][3]

Säännöstely

Järven vedenpinnan korkeus on 78,5 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeuden alarajaksi on määrätty 76,1 metriä ja ylärajaksi 78,8 metriä mpy. Järveen tuodaan lisävettä luontaisesta Vuorusluomasta, josta alkaa noin kymmenen kilometriä pitkä kanava.[1][4]

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Närpiönjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 39) Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella (39.005). Valuma-alue on vesistön latvavesiä, joten järven vesi on peräisin sen lähialueilta. Sen valuma-aluetta on laajennettu tuomalla idästä kanavaa myöten ja vieläpä Tainusluoman yliste Vuorusluoman keräämiä vesiä. Kanava laskee tekojärven kaakkoispäähän. Kivi- ja Levalammen tekojärven valuma-alueella on viisi muuta yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti tekojärven laskujokiin. Ne ovat Niinistönjärvi (23 ha), Sotkalammi (1 ha) ja Rauhalammi (1 ha), sekä kaksi nimetöntä lampea (3 ha ja 2 ha). Järven alkuperäinen laskuoja on Koivuportaanluoma, joka on Närpiönjoen pääuoma sen latvavesistössä. Suuri osa luomaa on jäänyt tekoaltaan alle, mutta sen luontaiseen ja alkuperäiseen uomaan päästetään vettä patoaltaan lounaiskulmasta.[5]

Historiaa

Alueen alkuperäinen suoalue on ollut huomattavasti laajempi. Maaston pinnanmuodot olivat aiheuttaneet myös entisten Kivilammen ja Levalammen ympäristön soistumisen, mutta 1960-luvulla rakennettu patorakennelma ja sen vesialtaan täyttö vedellä hukutti tämän osan suota pysyvästi tekoaltaan alle. Tekoallas on rakennettu Metsä-Botnian vedenottotarpeen tyydyttämiseksi. Patorakentamisen ensimmäinen vaihe toteutettiin vuosina 1963–1964 ja sen muodostaman tekojärven pinta-ala oli 365 hehtaaria, ja toinen vaihe vuosina 1975–1976, joka laajensi sen pinta-alaksi 922 hehtaaria.[4]

Luontoarvoja

Syrjäisen sijaintinsa vuoksi seutu on jäänyt pellonraivaamiselta ja ojitukselta rauhaan nykypäiviin asti. Soiden ympäristö ja sen viereiset metsäsaarekkeet ovat kuitenkin talousmetsiä. Järven koillisosa kuuluu osana laajempaan Natura 2000-ohjelman Levanevan luonnonsuojelualueeseen (FI0800032).[1][6][7][4]

Katso muualla

Lähteet

  1. Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Laihia (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
  2. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 19.12.2017.
  3. Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Laihia (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 24.10.2019.
  4. Haldin, Michael & Ollqvist & Hallantie, Kari: Levanevan luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma, 2006, viitattu 30.12.2017
  5. Kivi- ja Levalammen tekojärvi (39.005.2.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.12.2017.
  6. luontoon.fi: Levanevan luonnonsuojelualue, 2017
  7. ymparisto.fi: Levaneva, 2013, viitattu 2017
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.