Levajärvi
Levajärvi on Ulvilassa Satakunnassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueeseen.[1] Järvi sijaitsee Levanpellon kylässä, entisen Kullaan kunnan alueella.[3]
| Levajärvi | |
|---|---|
 Levajärven eteläisempää allasta toukokuussa 2016. |
|
| Valtiot |
 Suomi |
| Paikkakunta | Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Levaoja [1] |
| Järvinumero | 35.142.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 31,2 m [1] |
| Rantaviiva | 2,637 km [2] |
| Pinta-ala | 0,16027 km² [2] |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantiede
Järven pinta-ala on 16,0 hehtaaria ja sen pituus on 1,1 kilometriä ja leveys 300 metriä. Järven luusua sijaitsee järven länsirannalla, josta saa alkunsa 2,1 kilometriä pitkä Levaoja. Järveen laskee useita pelto- ja metsäojia. Pisin niistä on Häyhtiönmaanoja, joka virtaa järvelle kaakosta Häyhtiönmaan kylältä. Idästä laskeva oja on läheisen Keijärven laskuoja. Keijärven pohjoispuolelta on ohjattu Hämeensuon vedet Levajärveen Keijärven laskuojaa myöten.[2][1]
Järven rantaviiva on 2,6 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin hiekka- ja savipitoista maata. Järvi sijaitsee keskellä peltoaukeaa ja keskeltä sen poikki kulkee hiekkaharju. Harju muodostaa veteen kaksi niemeä vastakkaisille rannoille. Järven koillisranta rajautuu metsään. Rannan läheisyydessä on kolme tilaa, mutta ei loma-asuntoja.[2][1]
Levajärvi on varsin matala ja umpeenkasvanut vesistö. Järven yleisilme on muuttunut voimakkaasti 1950-luvun ajoista, jolloin järven pintaa laskettiin 20-30 senttimetriä. Suurimman muutoksen on aiheuttanut vuonna 1996 toteutettu Häyhtiönojan perkaus, jonka tavoite oli kuivattaa järven eteläpuoliset viljelysalueet paremmin. Kuivatus vaati syvempiä ojia, jolloin Häyhtiönoja jouduttiin kierrättämään ohi Levajärven, sillä järven pinta olisi ollut muuten ojan pintaa korkeammalla, mikä olisi johtanut järven nopeaan kuivumiseen.[3]
Ojajärjestelyjen takia Levajärven valuma-alue on hyvin pieni, vain 255 hehtaaria, kun se oli peräti 1 628 hehtaaria vuosina 1996–2012, jolloin vesi virtasi järveen Häyhtiönojaa pitkin.[3]
Luonto
Harjusta on otettu hiekkaa ja sen jäljiltä järven välittömässä läheisyydessä on useita hiekkakuoppia, joista seitsemässä on pysyvästi vettä. Järvi on hieman rehevöitynyt ja ruohottunut niillä rannoilla, jossa on myös umpeen kasvun myötä syntynyt vähän avosuota. Hiekkaharjun niemessä on lähde ja lintutorni. Kyläläiset käyvät hiekkakuopissa uimassa.[1]
Historiaa
Vuoden 1855−56 Kalmbergin kartastossa järven ympäristössä oli laaja suo, joka on kuivatettu pelloksi. Järven rantaviiva on muuttunut kovasti, joten kuivattamisen yhteydessä myös järven vedenpinnan korkeutta on laskettu. Tämä tapahtui vuoden 1927 jälkeen, kun kullaalainen Paavo Lähteenlahti ryhmineen haki lupaa laskea ja perata järven.[4][5]
Lähteet
- Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. Viitattu 21.8.2015. [vanhentunut linkki]
Viitteet
- Levajärvi, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 20.11.2014.
- Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. Viitattu 21.8.2015. [vanhentunut linkki]
- Koottu kartasto 1855-56. Kalmbergin kartasto. Viitattu 20.11.2014. (Suora linkki)
- Tyvijärven laskeminen 1915. Turun maakunta-arkisto. Arkistoitu 15.5.2021. Viitattu 20.11.2014.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |