Letalnica bratov Gorišek

Letalnica bratov Gorišek on yksi maailman kuudesta lentomäestä. Se sijaitsee Planicassa Kranjska Gorassa Sloveniassa.

Letalnica bratov Gorišek
Sijainti
Paikkakunta Rateče, Kranjska Gora, Slovenia
Katsomopaikat 50 000
Koordinaatit 46°28′34.1″N, 13°43′18.3″E
Avattu 19.3.1969
Remontoitu 1972, 1978, 1984, 1994, 2000, 2003, 2005, 2010, 2013–2015
Muut mäet Bloudkova Velikanka
Seura ŠD Planica
Rakenne
K-piste 200 metriä
Mäkikoko 240 metriä
Mäkiennätys 252,0 metriä
Ryōyū Kobayashi
(24.3.2019)
Muovitus Ei
Vauhtimäen pituus 125,8 m
Vauhtimäen kulma 35,1°
Keulan pituus 8 m
Keulan korkeus 2,93 m
Keulan kulma 11,5°
Alastulorinteen kulma 33,2°

Letalnica bratov Gorišek on lentomäistä toiseksi suurin Vikersundbakkenin jälkeen. Lentomäestä voi pystyä hyppäämän uuden maailmanennätyshypyn. Letalnica bratov Gorišek on osa Planica Nordic Centeriä, johon kuuluvat myös Bloudkova Velikankan mäkihyppystadion ja maastohiihtostadion.

Historia

Planican ensimmäinen lentomäki oli Bloudkova Velikanka, joka avattiin jo vuonna 1934. Se oli maailmanennätysmäki vuoteen 1948 asti. Silloisesta mäestä Josef Bradl hyppäsi ensimmäisen yli 100 metrin hypyn. Kun Heini-Klopfer-Skiflugschanzesta ja Kulmin lentomäestä hypättiin pidemmälle, ensimmäiset suunnitelmat uudesta lentomäestä kehitettiin vuonna 1954.

Vuonna 1968 slovenialaiset veljekset Lado ja Janez Gorišek rakennuttivat Planicaan uuden Letalnica K153 -lentomäen. Alastulorinteen suurin kulma oli 42,24° ja vauhtimäen pituus oli 145 metriä. Letalnican suunnitteli Stanko Bloudek yhdessä Gorišek-veljesten kanssa. Lentomäki on erikoinen siitä, että keulan korkeus on vain kaksi metriä. Siitä huolimatta lentorata oli jopa 15 metriä korkea. Se johtui erittäin jyrkästä alastulorinteestä, jota ei oltu muotoiltu mitenkään. Helmikuussa 1969 valmistui 12 metriä korkea ja 8 metriä leveä tuomaritorni. Letalnica avattiin virallisesti 19. maaliskuuta 1969, ja seuraavina päivinä hypättiin viisi uutta maailmanennätystä.

Vuonna 1972 kautta aikain ensimmäiset lentomäen maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin K165 Letalnicassa, samoin kuin vuoden 1979 lentomäen MM-kilpailut.

Vuonna 1984 järjestelykomitea päätti remontoida ja suurentaa Letalnican kunnioittaakseen Planican 50-vuotisjuhlavuotta. Tämä oli ensimmäinen iso remontti, ja suurin osa töistä tehtiin kesän ja syksyn aikana. Jugoslavian sotilaat, vapaaehtoiset ja erilaiset työorganisaatiot auttoivat rakennustöissä Gorišekin veljeksiä. 1 500 m3 maa-ainesta vaihdettiin alastulorinteeseen ja 300 m3 maa-ainesta kaivettiin pois vauhtimäen alta, koska vanha puinen vauhtimäki korvattiin metallisella vauhtimäellä. Lisäksi keulaa siirrettiin 5 metriä taaksepäin.

Vuoden 1985 lentomäen MM-kilpailut järjestettiin K185 Letalnicassa. Lentoradan takia vuosien 1993–1994 remontissa keulaa siirrettiin kymmenen metriä taaksepäin ja alastulorinteen kulmaksi remontoitiin 33 astetta. Remontin ansiosta lentorata muuttui V-tyylille sopivaksi. Rakennustöitä johtivat Gorišekin veljekset. Kunnostettu Letalnica oli valmis vuoden 1994 lentomäen MM-kilpailuja varten.

Maailmanennätyksiä ei hypätty muualla kuin Planican lentomäessä vuodesta 1987 Vikersundin uuden lentomäen käyttöönottoon asti vuonna 2011. Lentomäen MM-kilpailuissa vuonna 1994 Toni Nieminen hyppäsi maailman historiassa ensimmäistä kertaa yli 200 metriä kantaneen hypyn, hyppy oli 203,0 metriä pitkä.

Vuoden 1994 jälkeen mäkeen on tehty vain pieniä muunnoksia. Suurin osa muunnoksista on tehty täyttämään FIS:n vaatimukset, mutta myös pitämään yllä kilpailua maailmanennätyksestä. Vuoden 2004 lentomäen MM-kilpailuja varten mäen sädettä suurennettiin vuonna 2003 mahdollistaen yli 230 metrin hypyt. Vuoden 2004 MM-kilpailussa K-piste oli 185 metrissä ja HS-piste 215 metrissä. Lähes joka vuosi on myös kaivettu alastulorinteen monttua. Mäen voimassa olevan mäkiennätyksen, 239,0 metriä, hyppäsi norjalainen Bjørn Einar Romøren vuonna 2005. Hypyllään Romøren piti hallussaan maailmanennätystä vajaat kuusi vuotta. Samassa kisassa Janne Ahonen hyppäsi pitemmälle (240,0 metriä), mutta kaatui ja eikä saanut maailmanennätystä itselleen. Hyppy oli mahdollisesti pitempikin, mutta alastulorinteen mittausasteikko loppui 240 metriin. Lentomäen MM-kilpailut järjestettiin Letalnicassa vuonna 2010.

Mäen profiili ei rankaise tekniikkavirheitä ja ponnistusvoiman puutetta, jos ponnistuksen suuntaus on hyvä. Kilpailuaikaan aamupäivällä on usein vastatuuli, kuten lentomäen suunnitellut insinööri Stanko Bloudek harkitsi valitessaan rakennuspaikkaa Letalnicalle. Vastatuulen takia on mahdollista hypätä pidemmälle ja alastulo on turvallisempi tehdä pitkiin hyppyihin. Näiden erikoisuuksien takia Letalnica korostaa hyppääjissä hyviä lentäjiä ja ponnistuksen suuntaajia (kuten Robert Kranjec), koska lennon aikana voi paikata teknisiä virheitä ja ponnistusvoiman puutetta. Myös uudessa lentomäessä on samat piirteet.

Uudistus 2013–2015

Uuden mäkiprofiilin piirsi Janez Gorišek yhdessä poikansa Sebastjan Gorišekin kanssa. Vuosien 2013–2015 aikana Planican lentomäki rakennettiin kokonaan uudelleen. K-piste siirtyy 185 metristä 200 metriin ja HS-piste 215 metristä 225 metriin. Vanha torni purettiin kokonaan ja tilalle rakennetaan betoninen vauhtimäki, jossa on helposti muokattavissa oleva keula seuraavaa suurentamista varten. Keulaa siirrettiin taaksepäin 12–13 metriä ja nostettiin ylemmäs viisi metriä. Alamäen profiilia on muokattu nykyaikaisemmaksi ja sitä on myös betonoitu, jotta pidemmät hypyt onnistuvat turvallisemmin kuin vanhassa mäessä. Myös katsomot rakennettiin kokonaan uudestaan ja yleistä infrastruktuuria parannettiin, jotta ne voisivat palvella jopa 100 000 katsojaa. Koko rakennusprojekti oli valmis kevään 2015 maailmancupin finaaliviikonloppua varten. Uudistuksen takia kevään 2014 Planican kilpailut siirrettiin suurmäkeen, koska lentomäki oli remontissa. Vuonna 2018 HS-piste siirrettiin 240 metriin. Uudistetussa lentomäessä järjestettiin vuoden 2020 lentomäen MM-kilpailut.

Mäkiennätyksen kehittyminen
Vanha alastulorinne (–2013).
Vanha vauhtimäki (–2013).
Uusi vauhtimäki (2015–).
Uusi hyppyrin keula (2015–).

Mäkiennätyksen 252,0 metriä on hypännyt Ryōyū Kobayashi.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
6.3.1969 Miro Oman 135,0 m Koehyppy Ensimmäinen hyppy
21.3.1969 Jürgen Dommerich 137,0 m Planica Ski Flying Week
Lars Grini 146,0 m
Jiří Raška 148,0 m
Horst Queck 149,0 m
Josef Matouš 151,0 m Kaatunut
Bjørn Wirkola 156,0 m
22.3.1969 Jiří Raška
Bjørn Wirkola 160,0 m
Jiří Raška 164,0 m
23.3.1969 Manfred Wolf 165,0 m K153-mäen mäkiennätys
15.3.1974 Walter Steiner 169,0 m
177,0 m Kaatunut ME
18.3.1977 Reinhold Bachler 169,0 m
19.3.1977 172,0 m
20.3.1977 Bogdan Norčič 181,0 m Kaatunut ME
17.3.1979 Axel Zitzmann 179,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1979 Kaatunut ME
18.3.1979 Klaus Ostwald 175,0 m
176,0 m K165-mäen mäkiennätys
15.3.1985 Mike Holland 186,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1985
Matti Nykänen 187,0 m
191,0 m
13.3.1987 Andreas Felder 192,0 m Maailmancup Kaatunut ME
14.3.1987 Piotr Fijas 194,0 m K185-mäen mäkiennätys
23.3.1991 André Kiesewetter 196,0 m Maailmancup Kaatunut ME
17.3.1994 Martin Höllwarth 196,0 m Lentomäen MM-kilpailut 1994
Andreas Goldberger 202,0 m Kaatunut ME
Toni Nieminen 203,0 m
18.3.1994 Christof Duffner 207,0 m Kaatunut ME
Espen Bredesen 209,0 m
22.3.1997 210,0 m Maailmancup
Lasse Ottesen 212,0 m
Dieter Thoma 213,0 m Kaatunut ME
19.3.1999 Martin Schmitt 219,0 m Maailmancup Kaatunut ME
214,5 m
20.3.1999 Tommy Ingebrigtsen 219,5 m
16.3.2000 Thomas Hörl 224,5 m Maailmancup
18.3.2000 Andreas Goldberger 225,0 m
20.3.2003 Adam Małysz Maailmancup
Matti Hautamäki 227,5 m
21.3.2003 Veli-Matti Lindström 232,5 m Kaatunut ME
22.3.2003 Matti Hautamäki 228,5 m
23.3.2003 231,0 m
17.3.2005 Andreas Widhölzl 234,5 m Maailmancup Kaatunut ME
20.3.2005 Tommy Ingebrigtsen 231,0 m
Bjørn Einar Romøren 234,5 m
Matti Hautamäki 235,5 m
Bjørn Einar Romøren 239,0 m HS215-mäen mäkiennätys
Janne Ahonen 240,0 m Kaatunut ME
20.3.2015 Michael Hayböck 241,5 m Maailmancup
242,0 m Kaatunut
Peter Prevc 248,5 m
16.3.2016 Tilen Bartol 252,0 m Maailmancup Kaatunut
25.3.2017 Robert Johansson 250,0 m Maailmancup
Stefan Kraft 251,0 m
Kamil Stoch 251,5 m HS225-mäen mäkiennätys
22.3.2018 Gregor Schlierenzauer 253,5 m Maailmancup Kaatunut ME
24.3.2019 Ryōyū Kobayashi 252,0 m Maailmancup

Lähteet

Aiheesta muualla
Mäkihypyn maailmancup kaudella 2010–2011

Ruka, Kuusamo | Puijo, Kuopio | Lysgårdsbakken, Lillehammer | Čerťák, Harrachov | Gross-Titlis-Schanze, Engelberg

Keski-Euroopan mäkiviikko: Schattenbergschanze, Oberstdorf | Große Olympiaschanze, Garmisch-Partenkirchen | Bergiselschanze, Innsbruck | Paul-Ausserleitner-Schanze, Bischofshofen

Čerťák, Harrachov | Ōkurayama, Sapporo | Wielka Krokiew, Zakopane

Team Tour: Mühlenkopfschanze, Willingen | Vogtlandarena, Klingenthal | Heini-Klopfer-Skiflugschanze, Oberstdorf

Vikersundbakken, Vikersund | Salpausselkä, Lahti | Letalnica, Planica

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.