Lerna

Lerna sijaitsi Argoliinlahden pohjukassa kapealla rannikkokaistaleella meren ja vuorten välissä paikassa, josta kulki tärkeä reitti Argoliin niemimaalta eteläiselle Peloponnesokselle. Seutu oli soista ja rämeistä aluetta. Siellä sijaitsi myös Lernan järvi, joka oli Argoliinlahdesta erottunut makeanveden laguuni. Sen halkaisijan arvioidaan olleen varhaisella helladisella kaudella noin 4,7 kilometriä. Antiikin aikana nimellä Lerna viitattiin koko rämeikköalueeseen lähteineen, virtoineen, soineen ja järvineen.[2][4][3] Sekä läheinen vuori että sieltä virrannut joki tunnettiin tällöin nimellä Pontinos. Rämealue kärsi malariasta, ja sen viimeiset jäänteet kuivattiin 1800-luvulla.[5]

Lernan paikka on ollut asuttuna viimeistään neoliittiselta kaudelta noin 5500 eaa. lähtien. Näistä asutuksen varhaisista vaiheista käytetään nimityksiä Lerna I ja II. Paikka vaikuttaa hylätyn myöhäisen neoliittisen kauden loppupuolella noin 3500 eaa.[1][2][4]

Lerna asutettiin uudelleen varhaisella helladisella kaudella II (EH II) noin 2500 eaa. Tuolloin asutus (Lerna III) ympäröitiin linnoitusmuurilla, ja sinne rakennettiin suuri suorakulmainen rakennus, joka tunnetaan ”Tiilten talona”. Tämä vaihe oli Lernan suurinta kukoistuskautta. Löydösten perusteella Lernalla on ollut laajat kauppayhteydet Egeanmeren alueella. Tämä talo ja linnoitus tuhoutuivat tulipalossa varhaisen helladisen kauden II lopulla noin 2200 eaa. Tiilten talo saattoi olla tuolloin vielä keskeneräinen.[1][2][4]

Herakles ja Iolaos taistelevat Lernan Hydraa vastaan. Mustakuviotekniikalla tehtyä kuvitusta amforassa, n. 540–530 eaa.

Varhaisella helladisella kaudella III (EH III) noin 2200–2100 eaa. paikan asuttivat mahdollisesti uudet tulokkaat, jotka saattoivat olla myös syynä edellisen asutuksen tuhoon. Nyt rakennetussa vaiheessa asutus (Lerna IV) oli avoin vailla muuria, ja sen rakennukset olivat pienempiä.[1][2]

Lerna siirtyi keskihelladiselle kaudelle (MH, noin 2100–1700 eaa.) ilman erityistä katkoa asutuksessa. Tämän vaiheen asutus (Lerna V) säilyi aina kauden lopulle noin vuoteen 1700 eaa. saakka. Mykeneläisellä kaudella eli myöhäisellä helladisella kaudella (LH) noin ajalla 1600–1250 eaa. Lernan paikka toimi hautausmaana, ja alueella oli vain ajoittaista asutusta. Noin vuoden 1250 eaa. tienoilla Lerna hylättiin kokonaan.[1][2]

Myöhemmin antiikin aikana klassisella kaudella Lernaa pidettiin kreikkalaisessa mytologiassa nereidi-merenneitojen kotina ja paikkana, jossa Herakles surmasi Lernan Hydran. Tarustossa Hydra oli jättimäinen, yhdeksänpäinen vesikäärme, joka vainosi seudun soita, ja tämän surmaaminen oli toinen Herakleen urotöistä. Kertomus kuvaa mahdollisesti seudun asukkaiden taistelua alueen rämeiden kuivattamiseksi.[2][3][6] Tällöin Hydran päät voivat viitata Lernan järveen laskeneisiin virtoihin, jotka piti padota ja katkaista.[5]

Lernan järven katsottiin olleen paikka, johon danaidit heittivät puolisoidensa päät hääyönään.[5] Antiikin aikana Lernassa oli pyhä lehto, jossa oli Demeterin, Afroditen, Athenen ja Dionysoksen pyhäköt ja patsaat. Paikalla vietettiin Lernan mysteereitä, sillä Lernan järven uskottiin olevan Haadeen sisäänkäynti.[2][3] Sen kautta Dionysos oli noutanut Haadeesta äitinsä Semelen.[5]

Lernan arkeologiset kaivaukset suoritti American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu vuosina 1952–1958 J. L. Caskeyn johdolla. 1960-luvulla alueen löydösten suojaksi rakennettiin katos, ja paikalla suoritettiin kunnostustöitä.[2][4]

Lernan rauniokohteen koko on noin 180 × 160 metriä, mikä tekee siitä esihistorialliseksi kohteeksi suhteellisen suuren eteläisen Kreikan alueella. Kohde muodostaa matalan kummun, jonka korkeus on noin 5,5 metriä ympäröivästä tasangosta.[2][7]

Lernan raunioita.

Lerna III -vaiheessa asutuksen ympärillä oli kaksitasoinen linnoitusmuuri, jossa oli torneja ja portteja. Linnoitusmuurien sisäpuolella oli lukuisia huomattavia rakennuksia. Suurin niistä eli ”Tiilten talo” on saanut nimensä lukuisista paikalta löydetyistä terrakotasta tehdyistä kattotiilistä, joiden uskotaan kuuluneen rakennukseen. Talon arvellaan olleen palatsi tai muu hallinnollinen keskus. Talon seinät ovat noin yhden metrin paksuiset ja siinä on portaista päätellen ollut todennäköisesti kaksi kerrosta. Rakennuksessa oli lukuisia varastohuoneita, joista on löydetty savisia sinettejä.[1][2]

Lerna IV -vaiheessa Lernassa ei ollut muuria. Rakennukset olivat Lerna III -vaihetta pienempiä. Ne olivat kaksi- tai kolmihuoneisia ja tehty tiilistä kiviselle perustukselle. Osa rakennuksista oli apsis-päätyisiä megaron-taloja. Tiilten talon paikka peitettiin tumulus-kummulla, jonka ympärillä oli kivikehä ikään kuin pyhän paikan merkkinä.[2][5] Samasta vaiheesta ovat peräisin paikan syvät jätekuopat (bothroi).[5]

Lerna V -vaiheessa Tiilten talon paikalla olleeseen tumulukseen tehtiin kaksi kuiluhautaa, mikä antaa ymmärtää, että kummun alkuperäinen merkitys oli unohdettu.[2] Asutuksen varsinaista hautausmaata ei ole vielä löydetty.[7]

Lernasta on löydetty kullekin aikakaudelle tyypillistä paikallista keramiikkaa sekä dreijalla tehtyä keskihelladiselle kaudelle laajemminkin ominaista minyalaista keramiikkaa.[2] Esinelöydöt ovat Árgoksen arkeologisessa museossa ja Náfplion arkeologisessa museossa.[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lerna Wikimedia Commonsissa