Leptocereus
Leptocereus on Karibian alueen kaktuskasvisuku, jonka tieteellinen nimi viittaa kasvien ohuisiin varsiin (kreikan leptos 'ohut, hoikka'). Siihen kuuluu 15 enimmäkseen suikertavavartista lajia, jotka kukkivat päivällä tai yöllä putkimaisin tai kellomaisin, tavallisesti valkoisin tai kalpean vihrein kukin.[1]
Leptocereus | |
---|---|
Leptocereus assurgens |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | putkilokasvit Tracheophyta |
Luokka: | siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | koppisiemeniset Angiospermae |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
Alaheimo: | Cactoideae |
Tribus: | Pachycereeae |
Suku: |
Leptocereus Britton & Rose (1909) |
Tuntomerkit
Leptocereus-lajit ovat puumaisia tai pensasmaisia, runsashaaraisia ja pystyjä, köynneliäitä tai maanmyötäisiä, 8–10 m pitkiä. Varret ovat tavallisesti liereitä ja nivelikkäitä, vailla ilmajuuria. Uurteita on 3–8, ne ovat ohuita ja syviä. Neulamaiset piikit ovat tavallisesti pitkäikäisiä. Kukat sijaitsevat lähellä varren kärkeä, joskus erilaistuneissa varren osissa (kefalioissa) yksittäin tai ryhminä ja ovat melko pieniä. Pohjuksessa on tavallisesti suomuja ja piikkejä. Hedelmä on pallomainen tai soikea, mehevä, tavallisesti piikkinen, ja siinä on mustia siemeniä.[1]
Levinneisyys
Lajit elävät paljolti maantieteellisessä eristyneisyydessä eri saarilla Karibian alueella. Niitä on Kuubassa, Hispaniolassa ja Puerto Ricossa.[1]
Lajit
Suvussa on 15 lajia:[2]
- Leptocereus arboreus
- Leptocereus assurgens
- Leptocereus carinatus
- Leptocereus ekmanii
- Leptocereus grantianus
- Leptocereus leonii
- Leptocereus maxonii
- Leptocereus paniculatus
- Leptocereus prostratus
- Leptocereus quadricostatus
- Leptocereus santamarinae
- Leptocereus scopulophilus
- Leptocereus sylvestris
- Leptocereus weingartianus
- Leptocereus wrightii
Lähteet
- Anderson E. F. 2001: The Cactus Family. - Timber Press. Portland, Oregon. ISBN 0-88192-498-9.
Viitteet
- Anderson 2001: 391.
- Anderson 2001: 391ss