Leptiini

Leptiini (kreikan kielen sanasta λεπτός eli leptós, laiha)[1] on rasvakudoksen vereen erittämä kylläisyyshormoni, joka säätelee ruokahalua ja elimistön energiankäyttöä. Leptiini löytyi vuonna 1994.[2]

Malli leptiinin rakenteesta

Leptiini kertoo hypotalamuksen kautta keskushermostolle kehon varastorasvan määrästä. Leptiinin määrän lisääntyessä ruokahalu vähenee ja leptiinin vähetessä syntyy näläntunne. Lisäksi leptiini vaikuttaa eläinten ja ihmisten aktiivisuuteen. Leptiini vaikuttaa ruokahaluun ja aktiivisuuteen yhdessä insuliinin ja melatoniinin kanssa. Leptiini estää insuliinin ja kortisolin erittymistä.[1] Leptiini hillitsee ruokahalua ja nälkää ja vaikuttaa tyreotropiinin (TSH) ja kortikotropiinin[1] (ACTH) erittymiseen aivolisäkkeestä, mikä vuorostaan vaikuttaa elimistön aineenvaihdunnan vilkkauteen.

Leptiinipitoisuudessa tapahtuu nousu ennen murrosiän alkamista. Raskauden aikana myös istukka erittää leptiiniä. Leptiini säätelee myös nestetasapainoa, verisuonten, verisolujen muodostusta sekä T-soluvälitteistä immuniteettiä. Leptiinin erityksellä on 24 tunnin vuorokausittainen vaihtelu.[1]

Katso myös

Lähteet
  1. Koistinen, Heikki: Läskiä ja lotinaa - leptiiniä ihanaa Diabetes ja lääkäri 5/2000. Arkistoitu 30.10.2007. Viitattu 7.5.2014.
  2. Leptiini-hormonilla lihavuutta vastaan? Terveyskirjasto.fi. 11.11.1999. Duodecim. Arkistoitu 27.8.2016. Viitattu 7.5.2014.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.