Lepreon

Lepreon oli Trifylian tärkein kaupunki. Se sijaitsi alueen eteläosassa noin 100 stadioninmittaa eli 18 kilometriä Samikonin kaupungista ja 40 stadioninmittaa eli 7 kilometriä Peloponnesoksen länsirannikosta. Kaupungilla oli kaksi akropolista eli linnavuorta. Antiikin aikaisena akropoliina toimi kukkula nykyisen kylän pohjoispuolella (37°26′24″N, 21°43′28″E), kun taas esihistoriallisen ajan asutuspaikkana toimi nykyisin läheisen kirkon mukaan nimellä Ágios Dimítrios tunnettu kukkula nykyisen kylän kaakkoispuolella (37°26′04.6″N, 21°43′20.9″E). Antiikin aikana alakaupunki levittäytyi näiden kahden kukkulan väliselle alueelle, jossa myös nykyinen kylä sijaitsee.[1][2][4][5]

Lepreonin sijainti oli strateginen, sillä se hallitsi Eliistä Messeniaan ja Arkadiaan päin johtaneita teitä. Kaupunkivaltion alue oli hedelmällistä viljelysmaata. Kaupungin lähellä sijaitsi Arene-niminen lähde ja sen läheltä virtasi Neda-joki.[1][2][4]

Lepreonin seutu on ollut asuttuna viimeistään neoliittisella kaudella. Kaupunki on ollut olemassa varhaisella ja keskisellä helladisella kaudella ja edelleen mykeneläisellä kaudella. Joskus tämän mykeneläisen kaupungin on ehdotettu olleen Homeroksen mainitsema Aipy,[4] mutta nykyisin Aipy sijoitetaan eri paikkaan pohjoisemmaksi.[6]

Lepreonin Demeterin temppelin rauniot.

Lepreonin ja koko Trifylian alueen ensimmäisten asukkaiden sanottiin olleen kaukonialaisia (kaukaneja). Lepreonin perustajiksi mainitaan minyalaiset, jotka ajoivat kaukonialaiset pois alueelta. Minyalaisten kaupungit alueella muodostivat heksapoliin eli kuuden kaupungin liiton. Kaupungin perustajaksi esitettiin kreikkalaisessa mytologiassa Lepreas tai Lepreos. Messenialaissodista lähtien Lepreon ja muut Trifylian kaupungit olivat Eliin kaupunkivaltion vallan alla pääosan historiaansa. Tästä huolimatta trifylialaiset katsoivat itse olevansa osa Arkadiaa, ja pyrkivät usein pääsemään eroon Eliin vallasta.[1][2][4]

Lepreon oli Trifylian ainoa kaupunki, joka otti osaa persialaissotiin, ja kaupunki osallistui ainakin Plataiain taisteluun vuonna 479 eaa. Kaupunki kukoisti erityisesti klassisella ja hellenistisellä kaudella. Vuonna 421 eaa. Lepreon kapinoi Elistä vastaan Spartan avustuksella. Vuonna 400 eaa. Elis joutui luopumaan koko Trifyliasta Spartan kanssa tekemänsä sopimuksen myötä. Spartan hävittyä Leuktran taistelun se yritti palauttaa Trifylian valtaansa, mutta trifylialaiset liittyivät Arkadian liittoon. Elis sai alueen valtaansa jälleen hellenistisellä kaudella, jonka jälkeen trifylialaiset joutuivat liittymään Aitolian liittoon Eliin mukana. Makedonian sotiessa liittoa vastaan Filippos V:n johdolla Lepreon kapinoi jälleen Elistä vastaan ja liittyi Makedonian puolelle. Myöhemmin se kuului Akhaian liittoon. Rooman voitettua liiton vuonna 146 eaa. Lepreon liitettiin lopullisesti Elikseen.[1][2][4]

Pausaniaan aikana noin 170 jaa. kaupunki oli taantunut, vaikkakin edelleen olemassa.[1][2][4] Lepreonin seutu säilyi asuttuna bysanttilaiselle kaudelle noin 800–1000-luvuille saakka,[4] ja asutettiin myöhemmin uudelleen.

Lepreonin akropoliilla eli linnavuorella on jäänteitä kaupunginmuureista ja useista torneista. Sisäänkäynti linnoitukseen oli koillisosasta, jossa on säilynyt suuren sisäänkäyntiportti- ja tornikokonaisuuden rauniot. Muurien vanhimmat säilyneet osat ovat 300-luvulta eaa. ja pääosa hellenistiseltä kaudelta.[1][2]

Akropoliilla on myös kahden temppelin rauniot. Eteläpään temppeli oli omistettu Demeterille. Se on ajoitettu 300-luvun eaa. alkupuolelle, mutta sen paikalla vaikuttaa olleen varhaisempi temppeli. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 11 pylvästä. Temppelissä oli pronaos sekä naos eli cella. Pausaniaan mukaan temppeli oli rakennettu tiilistä eikä siellä ollut kulttipatsasta. Temppelin edessä oli sen alttari, jonka koko oli noin 4,9 x 1,5 metriä.[1][7]

Pausaniaan mukaan kaupungin toinen temppeli oli omistettu Zeus Leukaiokselle (tai Lykaiokselle). Hän mainitsee kaupungissa olleen myös Lykurgoksen ja Kaukonin haudat.[4] Kaupungin raunioita on löydetty myös akropoliin rinteestä. Kaupunkia ympäröivältä alueelta on löydetty useita hautoja.[1][1]

Ágios Dimítrioksen kukkulalta löydetyn helladisen kauden asutuksen koko on noin 5 000 neliömetriä. Kukkulalta on löydetty useita taloja, joiden perustukset oli tehty kalkkikivestä ja seinät tiilistä. Ovet oli sijoitettu aina pohjoissivulle suojaan voimakkailta etelätuulilta. Kukkulalla on myös kivettyjen katujen jäänteitä. Esinelöytöihin kuuluu keramiikan osia klassiselta bysanttilaiselle kaudelle.[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lepreon Wikimedia Commonsissa