Leppäveden–Kynsiveden alue
Leppäveden–Kynsiveden alue (vesistöaluetunnus 14.3) on Kymijoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, joka muodostuu Leppävedestä, Saraavedestä, Vatianjärvestä, Niinivedestä ja Kynsivedestä, sekä niihin laskevista lähialueiden vesistöistä. Vesistöalueeseen laskee muualta tulevat Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4), Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) ja Rautalamminreitin valuma-alue (14.7). Leppäveden–Kynsiveden alueen vedet laskevat Vaajakoskella Vaajanvirrasta Päijänteeseen, joka kuuluu Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Alueella sijaitsee osuus Kymijoen vesistön pääreitistä.[5][2]
Leppäveden–Kynsiveden alue (1. jakovaihe: 14.3) |
|
---|---|
Topografinen kartta Kymijoen vesistöalueesta. |
|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi, Pohjois-Savo |
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
Merialue | Itämeren valuma-alue |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
1. jakovaihe | Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) |
Vesistöjako |
Leppäveden alue (14.31), Saraaveden alue (14.32), Vatianjärven alue (14.33), Niiniveden valuma-alue (14.34), Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35), Liesveden alue (14.36), Kuuhankaveden valuma−alue (14.37), Niemisjärven valuma-alue (14.38), Lievestuoreenjärven v−alue (14.39) |
Laskujoki | Kymijoki |
Vesistöreitti | ←Päijänne ←Leppäveden–Kynsiveden alue ←Viitasaaren reitin valuma-alue |
Laskupaikka | Vaajanvirta, Vaajakoski [1] |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Valuma-alue | 17 683,85 km² [2] |
Jakovaiheen alue | 2 531,19 km² [2] |
Järvisyys | 16,68 % [2] |
Alueen pituus | 90 km [3] |
Alueen leveys | 70 km [3] |
Pääuoma | yli 530 km [lower-alpha 1] |
Keskiylivirtaama | 281 m³/s (1941–1970 [4]) |
Keskivirtaama | 142 m³/s (1941–1970 [4]) |
Keskialivirtaama | 44 m³/s (1941–1970 [4]) |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Yleistä
Vesistöalueen sijainti
Vesistöalueen pinta-ala on 2 531,19 neliökilometriä ja sen järvisyys on 16,68 prosenttia. Vesistöalueen alarajana on Vaajanvirta ja Vaajakosken vesivoimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 17 683,85 neliökilometriä ja järvisyys 16,98 prosenttia. Vesistöalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa, mutta sen lounais- ja itäosat ulottuvat hieman Pohjois-Savon puolelle. Se sijaitsee Kymijoen vesistöalueen pohjoisosassa keskellä muita sen vastaavan jakoalueen alueita. Sen eteläpuolella on Suur-Päijänteen alue (14.2) ja sen lounaispuolella on Jämsän reitin valuma-alue (14.5). Länsipuolella sijaitsee Saarijärven reitin valuma-alue (14.6), pohjoispuolella on Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) ja koillispuolella lyhyesti Rautalamminreitin valuma-alue (14.7). Vesistöalueen kaakkoispuolella sijaitsee enää Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9).[2][5]
Pääuoma
Pääuoman nimityksen rinnalla käytetään Järvi-Suomessa termiä ”reitti” tai tarkentaen ”pääreitti”. Kymijoen vesistöalueella pääuomaan kuuluu Kymijoen alueella (14.1), Suur-Päijänteen alueella (14.2), Leppäveden–Kynsiveden alueella ja Viitasaaren reitin valuma-alueella (14.4) kulkeva reitti. Leppäveden–Kynsiveden alueen osalta reitin kulku on seuraava.[lower-alpha 1]
Leppäveden–Kynsiveden alueen reitin pääuoma alkaa Vatianjärven alueelta (14.33), jatkaa Saraaveden alueen (14.32) kautta Leppäveden alueelle (14.31). Tarkemmin kuvailtuna, yläpuolinen osuus tulee Äänekoskelle siitä, mihin se Keiteleeltä jää. Keitele laskee Kuhnamoon kolmea uomaa pitkin, jotka ovat Äänekoski, Paatelan kanava ja Myllykoski. Veden virtaavat etelään päin Aatunselän, sitten Vatianjärveen ja Kuusaankosken kautta Saraaveden Laukaanvirtaan. Saraaveden lounaispäässä vesi putoaa Kuhankosken kanavan luona Leppäveteen. Sieltä se joutuu Jyväskylän Vaajakoskella Vaajanvirran kautta Päijänteeseen. Kymijoen vesistön pääuoman kokonaispituus on yli 530 kilometriä [lower-alpha 1], josta Leppäveden–Kynsiveden alueen osuus edellä kuvattua reittiä kartoista mittaamalla on noin 45 kilometriä.[1]
Vesistöalueen jako
Toisen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan kuuluvat vesistöalueiden linkit on lihavoitu [5][2]:
- Leppäveden alue (14.31) → Suur-Päijänteen alue (14.2)
- Saraaveden alue (14.32)
- Vatianjärven alue (14.33) ← Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) + Saarijärven reitin valuma-alue (14.6)
- Niiniveden valuma-alue (14.34)
- Kuusveden–Kynsiveden alue (14.35)
- Liesveden alue (14.36) ← Rautalamminreitin valuma-alue (14.7)
- Kuuhankaveden valuma-alue (14.37)
- Niemisjärven valuma-alue (14.38)
- Lievestuoreenjärven valuma-alue (14.39)
Huomioita
- Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
Lähteet
- Vaajakosken voimalaitos (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 7.5.2023.
- Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- Kymijoen vesistö Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 7.5.2023.
- Hyvärinen, Veli & Gurer, Ibrahim: Virtaama-aineiston tilastoanalyysi. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 15. Helsinki: Vesihallitus, 1976. ISBN 951-46-2038-0. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.5.2023).
- Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.