Leppäsjärvi

Järven pituus on 3,6 kilometriä, leveys 1,8 kilometriä ja sen pinta-ala on 208 hehtaaria. Se sijaitsee Kyrösjärven pohjoispuolella kolme kilometriä Parkanonjärven itäpuolella. Järvi on pitkänä melko selväpiirteinen. Sen eteläpää erottuu järvenselästä Mustasaaren takia ja Aureperä on puoli kilometriä pitkä lahti sen pohjoispäässä. Puoli kilometriä pitkä Totkulahti muodostaa oman vesialueensa, koska sinne pääsee 20 metriä kapean Varissalmen kautta. Mainita voi myös lyhyet Ojalahti ja Janakansaaren kainalossa oleva nimetön lahti. Järvessä on kuusi saarta. Janakansaari on nykyään niemi, joten suurin saari on Mustasaari. Muita pienempiä saaria ovat Mustassaren lähellä oleva Mustaniemenkari, Janakansaaren edustalla olevat Sippolansaari ja Myllymäensaari sekä Vainioniemen pohjoispuolella sijaitseva nimetön saari.[2][1]

Vaikka noin puolet järven rannoista ovat peltomaata, on järveen laskevat ojat enimmäkseen pienialaisia metsäojia. Tällaisia ojia ovat esimerkiksi länsirantaan laskevan Mutalammen laskuoja, Aureperään laskevat ojat ja monet itärannan ojat. Hieman kauempaa tulee Vataveden ja Karhujärven yhteinen laskuoja, joka laskee järveen Aureperän itäpuolelle. Suurin pikkuojista on Ojalahteen laskeva usean järven yhteinen laskuoja. Sen kautta laskevat Leppäsjärveen vetensä Pitkäjärvi, Teerijärvi, Ojajärvi, Vähä Ojajärvi, Huhtalampi, Ahvenlampi ja Aittolampi. Edellisten ojien yhteisvaikutus jää marginaaliseksi Ruojärven laskujoelle, joka tuo loput Aurejärven valuma-alueen vesistä ja vaikuttaa siten eniten järven tilaan. Järven laskujoki on viisi kilometriä pitkä Poltinjoki, jonka pudotus Vääräjoen yhtymäkohtaan on noin 17 metriä. Pudotuksesta syntyy suurin osa 250 metriä pitkässä Käkelänkoskessa ja 550 metriä pitkässä Poltinkoskessa.[1] Järven läpivirtaus on mitattu Poltinjoen luusuassa ja on noin 4,5–5,0 m³/s.[4]

Rantaviivan pituus on 15 kilometriä. Peltovaltaisin alue muodostuu järven etelä- ja kaakkoisrannoille, missa sijaitsee Leppäsjärven kylä. Järven lähiympäristössä sijaitsee 15 maatilaa ja rannoille on rakennettu toistakymmentä vapaa-ajan asuntoa. Järven voi kiertää yhdysteitä 13275 ja 13271 pitkin. Ensin mainittu tie ylittää järven Varissalmessa. Parkanon ja Ikaalisten välinen raja kulkee Aureperällä järveä kiertäen 350 metrin päästä.[2][1]

Järven vedenlaatua on tutkittu ainakin vuosina 1973−2007. Mittausten mukaan veden hapen kyllästysaste oli päällysvedessä keskimäärin 91% ja alusvedessä noin 13 metrin syvyydessä 39%. Veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvedessä keskimäärin 24 µg/l ja alusvedessä 49 µg/l. Vastaavasti kokonaistyppipitoisuus oli 540 µg/l ja 710 µg/l. Näkösyvyys oli keskimäärin 1,5 metriä. Fosforin osalta vedenlaatu oli hyvän ja tyydyttävän rajalla.[3]

Vanhassa pitäjänkartassa 1800-luvulta Janakansaaren erottaa rannasta itään työntyvästä kapeasta niemestä pieni salmi. Kun vielä huomataan, että Mustasaari on piirretty nykyistä pienempänä ja että Vainioniemen rantaviiva on erilainen kuin nykyään, voidaan otaksua että Leppäsjärvelle on tehty järvenlasku. Vedenpinnan aleneminen on kaventanut Totkunlahden suun nykyiselleen siinä vaiheessa ja vasta sen jälkeen on ollut mahdollista harkita sillan rakentamista Varissalmen yli.[5] Tästä on säilynyt hakemus, jossa talollinen Emanuel Henriksson Alakylästä haki kumppaneineen lupaa laskea Leppäsjärven vedenpintaa vuonna 1877. Siihen annettiin lupa kaksi vuotta myöhemmin 19.7.1879.[6]

Ruojärven ja Muuraslammen laskujokea on ainakin joskus kutsuttu Aurejoeksi.[6]

Järvi kuuluu osana opastettua melontareittiä Aurejärvi–Petäjäjärvi–Vahojärvi–Ruojärvi–Leppäsjärvi–Kyrösjärvi.[7]

• JärviWiki: Leppäsjärvi