Lepo Sumera

Lepo Sumera (8. toukokuuta 1950 Tallinna – 2. kesäkuuta 2000 Tallinna) oli virolainen klassisen musiikin säveltäjä. Häntä on pidetty maansa tärkeimpänä sinfonikkona Eduard Tubinin jälkeen.

Sumera sai sävellysopetusta aluksi Veljo Tormikselta ja Heino Elleriltä. Ellerin kuoltua vuonna 1970 Sumeraa opetti Heino Jürisalu. Sumera työskenteli äänitarkkailijana Viron radiossa 1971–1980 ja täydensi sävellysopintojaan Moskovassa 1979–1982.

Sumera toimi Viron kulttuuriministerinä vuosina 1989–1992. Hän opetti Viron musiikkiakatemiassa vuodesta 1978, professorina vuodesta 1993, ja piti useita mestarikursseja eri maissa ja oppilaitoksissa.

Sumera sävelsi muun muassa kuusi sinfoniaa, sellokonserton, pianokonserton, useita orkesteriteoksia (mm. Heino Ellerin muistoksi orkesteriteoksen In memoriam), elokuvamusiikkia, elektronisia ja multimediateoksia ja kamarimusiikkia.

Sumeran tuotantoa on Viron lisäksi esitetty melkein kaikissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa ja Kuubassa.[1] Levytyksiä, muun muassa kaikki sinfoniat, ovat julkaisseet BIS, Antes ja Melodija.

Lepo Sumeran puoliso oli pianisti Kersti Einasto vuodesta 1972. Heille syntyi kolme lasta.

Säveltäjä menehtyi sydänvikaan vuonna 2000, Tšaikovskin lailla pian 6. sinfoniansa kantaesityksen jälkeen.