Lepaa

Lepaan kartano on perustettu mahdollisesti jo 1200-luvulla. Päärakennuksen vanhin osa on peräisin 1600–1700-lukujen taitteesta. Se muutettiin empiretyylin mukaiseksi 1800-luvun alkupuolella.[1] Vuonna 1820 kartanon osti pietarilainen kauppias Heimburger. Hänen kuoltuaan tila jäi hänen leskelleen Marialle. Maria avioitui tilanhoitaja Karl Fredrik Packalenin kanssa. Packalen testamenttasi kartanon valtiolle vaimonsa Marian kuoltua sillä ehdolla, että tilalle on perustettava maanviljelys- tai puutarhakoulu. Valtio sai tilan vuonna 1902, puutarhaopisto perustettiin 1910 ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa vuonna 1912.[2][3]

Nykyään Hämeen ammattikorkeakoulun rakennetun ympäristön ja puutarhatalouden koulutusohjelmat sekä Hämeen ammatti-instituutin viheralan ja puutarhatuotannon koulutusohjelmat toimivat Lepaalla.[4][5] Hämeen ammatti-instituutissa on myös mahdollista suorittaa puutarha-alan ammattitutkinto (golfkentänhoitajan osaamisala), puutarha-alan erikoisammattitutkinto (golfkenttämestari) sekä elintarvikejalostuksen ammattitutkinto (alkoholijuomien osaamisala).[6][7] Lepaalla on myös puutarha-alaan keskittynyt, kaikille avoin kirjasto.

Lepaalla järjestetään vuosittain puutarha-alan ammattilaisten Lepaa-näyttely, joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista ja Euroopan vanhimmista ammattilaistapahtumista.[8][9][4]

Lepaalla kerrotaan tarinaa Anna-neidosta, jolla oli suhde Maunu Olavinpoikaan ja joka nykyään kummittelee Lepaalla.[10][11] Tarinan mukaan Anna muurattiin elävältä kartanon kellariin tai hukutettiin virtaan.[12] Lepaan Annasta on tehty myös näytelmä.[13] Lepaan viinitila myy hänen mukaansa nimettyä viiniä.[10]