Leonnatos

Leonnatos Anteaan poika (356 eaa. – 322 eaa.) oli makedonialainen sotilas. Hän toimi Aleksanteri Suuren henkivartijana, ja oli yksi diadokeista. Hänen isänsä oli Anteas joka kuului ehkä Lynkestis-maakunnan entiseen hallitsijasukuun. Sudan mukaan Leonnatos oli sukua Filippos II:n äidille Eurydikelle, joka kuului tähän sukuun. Leonnatoksen isästä Anteaasta taas ei tiedetä mitään, mutta hän oli ehkä Filippos II:n hetairos.[1]

Leonnatos mainitaan ensimmäisen kerran antiikin lähteissä Aleksanteri Suuren isän Filippos II:n murhan yhteydessä. Leonnatos oli yksi niistä sotilaista jotka ottivat kiinni ja tappoivat Filippoksen murhaajan Pausaniaan. On epäselvää oliko Leonnatos tuolloin henkivartija (somatofylakes) tai hypaspisti.[1]

Leonnatos mainitaan Issoksen taistelun jälkeisten tapahtumien yhteydessä. Persian kuninkaan Darios III:n perhe jäi makedonialaisten vangiksi. Aleksanteri sai kuulla että Dareioksen perhe luuli Dareioksen kuolleen taistelussa. Aleksanteri aikoi ensin lähettää Sardiin entisen satraapin Mithreneen heidän luokseen, mutta epäili että petturin näkeminen vain aiheuttaisi enemmän harmia. Aleksanteri lähetti tämän takia Leonnatoksen heidän luokseen viemään sanaa. Saattaa olla ettei Leonnatoksella ollut mitään tekemistä koko tapahtuman kanssa. Arrianos kertoo nimittäin että Peukestas oli ainut makedonialainen joka opetteli persian kielen. Toisaalta Aleksanterin lähipiiriin kuului Laomedon Mytileneläinen, joka tiettävästi osasi persiaa. Aleksanteri laittoikin hänet johtamaan persialaiset vankien valvomista juuri siksi että hän osasi persiaa. Arrianoksen versio tapahtumista perustuu Ptolemaioksen teokseen. Aleksanterin kuoleman jälkeen Ptolemaios ja Laomedon olivat vihamiehiä. Ehkä Ptolemaios vaihtoi vihollisensa nimen toiseen.[1]

Gazan piirityksen jälkeen Leonnatos ja Filotas toivat kaupungin hallitsijan Batiin Aleksanterin luokse. Kerrotaan että Aleksanteri veti Batista sotavaunujensa perässä kuten Akilleus aikanaan. Tätä tapausta pidetään kuitenkin yleisesti fiktiivisenä.[2]

Tämän jälkeen Leonnatos mainitaan seuraavan kerran vasta kun hänestä tuli kuninkaan henkivertija noin vuonna 331 eaa. Hänen edeltäjänsä oli Arybbas, joka kuoli Egyptissä.[2] Kun Aleksanteri kuoli vuonna 323 eaa. nimitti uusi hallitsija Perdikkas, joka myös oli entinen henkivartija, Leonnatoksen Hellespontin Fryygian satraapiksi. Samaan aikaan kreikkalaiset kapinoivat Makedonian valtaa vastaan (ns. Lamian sota). Leonnatos lähti armeijan kanssa avustamaan Makedonian hallitsijaa Antipatrosta. Leonnatos sai kuitenkin surmansa taistelussa ateenalaisia vastaan.