Leokhares

Leokhares oli antiikin aikaisten piirtokirjoitusten perusteella ateenalainen. Hänet luetaan Skopaan ja Praksiteleen myöhempään ateenalaiseen kuvanveistokoulukuntaan. Plinius vanhempi ajoitti hänet 102. olympiadiin eli vuoteen 372 eaa.[2][3] Pseudo-Platonisessa kirjeessä XIII noin vuodelta 364 eaa. Leokhares mainitaan nuorena ja erinomaisena artistina. Olympiadin 106. lopusta eli noin vuodesta 352 eaa. lähtien hänen tiedetään työstäneen Halikarnassoksen mausoleumin koristeluja, ja olympiadin 110. aikaan eli noin vuonna 338 eaa. hän työskenteli Filippos II:lle.[2][4]

Leokhareen mestariteoksena pidettiin Ganymedeen ryöstöä. Plinius kuvaa, että siinä kotka kantoi Ganymedestä Zeukselle varoen hyvin tietoisena siitä, ketä kantoi ja kenelle. Alkuperäinen veistos oli mitä todennäköisimmin pronssinen, mutta siitä tehtiin paljon marmorisia kopioita. Niistä parhaimpiin kuuluvat nykyisin Museo Pio-Clementinossa Roomassa sekä Pyhän Markuksen kirjastossa Venetsiassa olevat versiot.[2]

Leokhareen Belvederen Apollo (n. 330–320 eaa.) on tunnetuimpia veistoksia klassisen ja hellenistisen kauden taitteesta. Se löytyi renessanssiaikana, ja sitä pidettiin tuolloin yhtenä kaikkein taidokkaimmista veistoksista ja miehisen kauneuden huippuna. Leokhares teki veistoksia myös Halikarnassoksen mausoleumiin.[5]

Pausanias mainitsee veistoksen, joka esitti Zeusta ja Ateenan kansan henkilöitymää, ja joka oli sijoitettu stoaan Pireuksessa; toisen Zeuksen Ateenan Akropoliilla; sekä Apollonin Kerameikoksessa.[2][6] Plinius mainitsee Capitoliumilla roomalaisella kaudella olleen veistoksen Ukkostava Zeus (lat. Juppiter Tonans) sekä diadeemilla varustetun Apollonin.[2][3] Vitruvius viittaa Leokhareen suurikokoiseen Ares-veistokseen Halikarnassoksen akropoliilla.[2][7]

Leokhares teki myös näköispatsaita, tunnetuimpina Filippos II, Aleksanteri Suuri, Amyntas, Olympias ja Eurydike. Ne oli sijoitettu Filippos II:n Khaironeian taistelussa saamansa voiton kunniaksi rakennuttamaan Filippeioniin Olympiassa.[2][8] Leokhares teki myös muun muassa Isokratesta esittäneen pronssipatsaan.[2][9]

Leokhareen kerrotaan tehneen myös olympiadin 89. tai 90. Panathenaia-kisojen pankration-voittajan Autolykoksen patsaan. Voitto oli syynä Ksenofonin Pidoissa kuvatuille pidoille. Veistoksen aiheena oli Autolykoksen kauneus, ja se tehtiin vasta pidemmän ajan kuluttua itse voitosta. [2]

• 
  Aleksanteri Suuri, n. 336 eaa.
• 
  Aleksanteri Suuri, kopio alkuperäisestä.
• 
  Ganymedeen ryöstö, roomalainen kopio alkuperäisestä n. 325 eaa.
• 
  Versailles’n Diana (Artemis), roomalainen kopio (1. vuosisata/100-luku jaa.) alkuperäisestä.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leokhares Wikimedia Commonsissa