Leo von Thun und Hohenstein

Leo von Thun und Hohenstein (7. huhtikuuta 1811 Tetschen, Böömi – 17. joulukuuta 1888 Wien)[1] oli itävaltalainen kreivi ja valtiomies, joka toimi Itävallan opetusministerinä vuosina 1849–1860. Hän kehitti maan opetuslaitosta ja suosi tšekkien kansallisia pyrkimyksiä.

Leo von Thun und Hohenstein, August Eisenmengerin maalaama muotokuva vuodelta 1884.

Leo von Thun und Hohenstein oli Friedrich von Thun und Hohensteinin nuorempi veli. Konservatiivisesta katsomuksestaan huolimatta hän oli myötämieleinen Itävallan vähemmistökansallisuuksien, erityisesti tšekkien kansallisille tavoitteille.[1] Hän toimi huhtikuusta heinäkuuhun 1848 paikallishallinnon johtajana Böömissä ja tuli seuraavana vuonna opetusministeriksi Schwarzenbergin hallitukseen.[2] Opetusministerinä Thun und Hohenstein salli perusopetuksen antamisen joissain kouluissa paikallisella kielellä saksan sijaan ja kehitti korkeakouluja tuomalla niihin oppineita Saksasta. Toisaalta vuoden 1855 konkordaatti paavin kanssa palautti katoliselle kirkolle kontrollin Itävallan koululaitokseen.[1] Konkordaatti oli voimassa vuoteen 1870. Thun und Hohenstein jätti ministerintehtävänsä vuoden 1860 lokakuun patentin julkaisemisen jälkeen. Hän oli vuodesta 1861 Itävallan parlamentin ylähuoneen elinikäinen jäsen sekä vuosina 1861–1867, 1870 ja 1883–1888 edustajana Böömin maapäivillä.[2] Hän kuului böömiläisten aristokraattien ”feodaaliseen” puolueeseen, ja kannatti Itävallan kehittämistä federalistiseen suuntaan.[1]